perjantai 3. heinäkuuta 2015

Vihreää boolia ja muutama vesiperä

13.6 vietettiin Jaanan synttäreitä hänen luonaan kilossa. Mulla oli taas hirveä ulkonäkökriisi, kuten tavallista ja mun itsetuntoni tuntui sillä hetkellä riippuvan kadonneista balleriinoista, joita ei lopultakaan löytynyt yhtään mistään. (Aivan pöljää, tiedän!) Lenkkarit ei sopineet asuun ja korkkarit ei tuntuneet hyvältä idealta kivusta päätellen mahdollisesti nyrjähtäneen nilkan takia. Lopulta lähdin matkaan numeroa liian suurissa kiilakoroissa, joilla kuvittelin pärjääväni, koska Jaana oli luvannut heittää mut seuraavana päivänä kotiin.

miij
Juhlissa oli lähinnä Jaanan sukulaisia, joten olin aluksi hiukan varautunut, enkä tiennyt miten pitäisi olla, kuten tavallista. Ja aivan turhaan, kuten tavallista, sillä Jaanan sukulaiset osoittautuivat todella mukaviksi ja rennoiksi tyypeiksi. Puolet porukasta tahtoi seurata kuninkaallisia häitä ja siinä vaiheessa mä totesin tarvitsevani paukun. (Olen edelleen allerginen kaikelle näkemälleni romantiikalle.)

booliParin rohkaisevan boolilasin jälkeen tunsin oloni yllättävän rennoksi, enkä enää miettinyt mitä muut minusta mahtoivat ajatella, jolloin uskalsin puhua ihmisille. Innostuinpa jopa laulamaan karaokea, vaikka tiesin ääneni kuulostavan tukkoisuudesta johtuen kahta kauheammalta. Pitkästä aikaa tunsin oloni hyväksi - elin kerrankin hetkessä murehtimatta koko maailmaa.

tarjoilu

Iltasella karattiin Jaanan kanssa kahdestaan Sankarittareen. Ovella törmäsin vanhaan tuttuun. Se on muuten siitä jännä kaveri, että olin mä menossa mihin lepuskin baariin tahansa, niin se on aina siellä. AINA! Maksoin Jaanan sisään ja tarjosin sille lonkeron. Alkuperänen suunnitelma oli lähteä sieltä tanssaamaan, mutta todettiin, että ehkei meidän jalkavammat ilahdu moisesta. Niinpä laulettiin yhdessä yksi Kaija Koon biisi ja lähdettiin sitten grillin kautta nukkumaan. Ajattelin mennä lepuskista bussilla suoraan porukoille yöpymään, koska kohmelosta on kivempi herätä omasta sängystä, mutta koska Jaana edelleen lupasi heittää mut seuraavana iltana kotiin päädyin sen luokse.

siskotSunnuntai kului hitaasti. Heräsin kylmyyteen nenä ja kurkku tukossa, pää ja nilkka kipeänä. Vettä satoi koko päivän kuin aisaa. Illalla ilmeni, etten saiskaan kyytiä ja saisin seikkailla busseilla. Ei muuta kuin kaatosateeseen ohuessa mekossa ja kiilakoroissa ilman sateenvarjoa kaverin naureskellessa vieressä. Voi vittu. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...