Väsynyt väsymykseen

Olen kuluneen viikon aikana monesti ajatellut kirjoittaa tänne ja sitten taas muuttanut mieleni. En siksi, ettenkö haluaisi kirjoittaa, vaan siksi, etten taas oikein tiedä mitä kertoisin. Minun elämässäni kun ei edelleenkään tapahdu mitään järin mielenkiintoista. (Tämä avaus varmaan auttoikin hirveästi mielenkiinnon herättämisessä. Haha.)

Kävin kirjoittamassa työsopparin taas syksyksi. Pelottaa jo valmiiksi miten tulen siitä työputkesta selviämään, vaikka vitsailinkin, että palkankorotuksen myötä teen hommia vaikka pää kainalossa. Ei se oikeastaan tainnut edes olla vitsi. Kyllähän se jo tiedetään, ettei mun pää tule kestämään edes sitä kahta kuukautta. Ei pitäisi stressata etukäteen, mutta silti lasken jatkuvasti montako yötä minulla on aikaa korjata unirytmini ja piristyä. Vastaus on auttamatta aivan liian vähän.

Vain pari päivää tämän jälkeen minulla oli tapaaminen psykiatrini kanssa. Ei tullut lääkkeen vaihtoa ei. Annosta pienennettiin ja sain kaveriksi Tenoxia, josko saisin nukuttua myös öisin sen lisäksi, että nukun päivisin. Bdi pisteet 50/63. Tällä kertaa multa ei edes kysytty tarvitsenko lisää sairaslomaa, vaan sitä kirjoitettiin automaattisesti elokuun loppuun, sen jälkeen haetaan kuntoutustukea. Paitsi, että ei haeta koska joudun karkaamaan töihin kesken saikun. En taas kehdannut kertoa, että olin jo lupautunut töihin. Ens kerralla lienee vähän pakko.

Alkuviikosta muuten sattui aika surkuhupaisa juttu. Olen syönyt sertraliinia vissiin pari vuotta ja nyt vasta kuulin muilta käyttäjiltä, että se voi lisätä väsymystä ja kannattaa ottaa iltaisin, eikä aamuisin kuten olin siihen asti lääkärin määräyksestä tehnyt. Olen myös lisännyt vitamiiniannoksiani ja lisännyt cocktailiini lisäksi rautaa, mutta ei tähän väsymykseen taida mikään auttaa.

Paskempaa kuin se, ettei mikään huvita on se, että hirveesti huvittais tehdä kaikkea, mutta ei jaksa, koska on niin helvetin väsynyt koko ajan, että hiusten harjaaminenkin on yhtä tuskaa. Kättä ei nimittäin jaksa pitää ylhäällä ja se kipeytyy samantien. Ihan kun joku olisi lisännyt ranteisiini valtavat painot.

Googletin taas kroonisen väsymysoireyhtymän oireita. (Pelkällä oirehaulla google ehdottaa lähinnä raskautta.) Tunnistin alla olevasta listasta lihavoidut kohdat omikseni. (Kysymysmerkin laitoin niiden kuvausten perään joista en ole täysin varma mitä ne tarkoittavat, tai en muuten ole varma onko minulla kyseistä oiretta, vai ei.)

• Muistihäiriöt, erityisesti vaikeudet uusien muistojen muodostamisessa ja mieleenpainamisessa, mutta myös ongelmat aiemmin muodostettujen muistojen tai esimerkiksi sanojen ja kuvien mieleen palauttamisessa; agnosia eli kyvyttömyys tunnistaa kasvoja.
Kognitiivinen hidastuminen (tehtävät vievät aiempaa pidemmän ajan).
• Kognitiivinen väsyminen.???
Keskittymisvaikeudet
Ongelmat useiden asioiden samanaikaisessa suorittamisessa, uusien tehtävien oppimisessa ja rutiininomaisten puuhien unohtamisessa.
• Vaikeudet nähdyn ja kuullun (mukaanlukien puheen) ymmärtämisessä. Ohjeiden noudattaminen ja tehtäväsarjojen suorittaminen tuottaa vaikeuksia.
• Vaikeus pitää numerot, kirjaimet ja sanat järjestyksessä puhuessa tai kirjoittaessa. Vaikeus löytää oikeat sanat. Väärien sanojen käyttäminen (parafasia).
Lukemisen ymmärtämisen ongelmat, sanasokeus.
Käsiala voi muuttua kokonaan ja siinä voi esiintyä muutoksia sairauden eri vaiheissa.
• Afasia eli vaikeus tai kyvyttömyys ymmärtää puhetta. Visuaalisen informaation tarve keskustelussa voi lisääntyä, jolloin puhelinkeskustelut tuottavat enemmän vaikeuksia kuin kasvokkain puhuminen.
Sanojen unohtelu lauseista sekä puhuessa että kirjoittaessa, usein juuri kaikkein tärkein asia lauseessa (ehkä helpoimmin huomattava kognitiivinen oire lähes kaikilla CFS:ää sairastavilla).
Vaikeudet ääntämisessä tai puhumisessa.
Dyskalkulia eli vaikeus tai kyvyttömyys suorittaa yksinkertaisia laskutehtäviä. Myös aikataulut, ajanvaraukset ja kalenterit voivat tuottaa ongelmia.
• Älykkyysosamäärän laskeminen, jopa kymmeniä pisteitä.???
• Vaikeus suodattaa pois ylimääräistä aisti-informaatiota, jolloin keskittymiskyky häiriintyy pahasti minkä tahansa häiriötekijöiden kanssa.
• Voimakas aistien yliherkkyys (valolle, äänelle, liikkeelle ja tärinälle).
• Polyneuropatia, monien eri hermojen yhtäaikainen toimintahäiriö.
• Hyperrefleksia, yliaktiiviset refleksit ja disinhibitio. Refleksiherkkyys voi aiheuttaa MS-tautia muistuttavaa spastisuutta ja lihasten nykimistä.
• Spatiaalinen disorientaatio eli tilantajun häiriintyminen sekä proprioseption eli asento- ja liikeaistin ongelmat, jotka aiheuttavat kömpelyyttä ja koordinaatiovaikeuksia. Vaikeus arvioida kohteiden etäisyyksiä, sijaintia ja nopeutta. Seurauksena voi olla ovenkarmeihin törmäilyä (tuttua useimmille CFS-potilaille) ja pahimmillaan jopa auton alle jääminen.
Ajantajun häiriintyminen, epätodellinen olo, amnesia eli muistinmenetys. Päivän tekemiset voivat unohtua ja pahimmillaan potilas voi unohtaa missä on.
• Värinäön häiriöt ja värien ymmärtämisen häiriöt (esimerkiksi liikennevalojen noudattaminen).
• Lyhyet, aivohalvausta muistuttavat kohtaukset.
• Tajunnan tason laskeminen, potilas voi olla unenomaisessa tilassa jopa yli 20 tuntia vuorokaudesta eikä ole täysin tajuissaan kuin hetkittäin.???
• Volitio-ongelmat, vaikeus noudattaa omia toiveitaan tai tarpeitaan, vaikeus aloittaa tai lopettaa tehtäviä tai siirtyä tehtävästä toiseen.
• Levoton/kiihtynyt/ahdistunut uupuneisuus.
Mielialanvaihtelut, ärtyneisyys, voimakas temperamentti, itkuherkkyys, disinhibitio eli esteiden katoaminen, voimakkaat masennuksen, ahdistuksen tai syyllisyyden aallot, paniikkikohtaukset. Joskus voi esiintyä tunteiden latistumista, "mikään ei tunnu miltään". Orgaanisista syistä johtuen pahenevat usein fyysisten oireiden kanssa.
• Olfaktoriset harhat (olemattomien tai vääristyneiden hajujen haistaminen).???
• Epileptiset kohtaukset, erityisesti poissaolokohtaukset.

Unihäiriöt
• Insomnia eli unettomuus.???
• Hypersomnia eli liiallinen nukkuminen.???
Kevyt uni, heikko unenlaatu, yöllä heräileminen.
Painajaiset, ahdistavat unet ja yölliset kauhukohtaukset (pavor nocturnus).
• Yönaikaiset raajojen liikkeet, "levottomat jalat" (yöllinen myoklonus).
• Uniapnea eli hengityskatkokset unen aikana.
• Unihalvaus, unissa puhuminen ja käveleminen.
Hypnagogiset ja hypnapompiset tilat, sekoitus valveilla oloa ja nukkumista. Voivat aiheuttaa harha-aistimuksia nukahtaessa tai herätessä.
Herääminen rättiväsyneenä ja uupuneena.

Sydämen ja verenkierron oireet
• Koholla oleva leposyke (80-150), alentunut maksimisyke.
• Takykardia eli sydämentykytys.
• Unenaikainen bradykardia eli hidastunut sydämen lyöntitiheys.???
• Ihon voimakas kalpeus.
• Raajojen turvotus.
• Ortostaattinen hypotensio (pystyasentoon nousemiseen liittyvä verenpaineen lasku, joko välittömästi tai viiveellä), posturaalinen ortostaattinen takykardia.
Kiertohuimaus, heitehuimaus, pyörtyily.
• Sydämen rytmihäiriöt.
Rintakivut ja paineen tunne rinnassa.
Oireet pahenevat pystyasennossa.

Ruoansulatuskanavan oireet
• Ruokatorven spasmit.
• Refluksitauti.
Lisääntynyt ruokahalu ja janontunne, joskus vähentynyt ruokahalu.
Huono sietokyky rasvaiselle ruoalle.
• Maku- ja hajuaistin häiriöt, kitkerä tai metallinen maku suussa.
• Ruoka-allergiat ja intoleranssit, alkoholi-intoleranssi.
• Huono sietokyky lääkkeille ja jopa ravintolisille.
• Vatsan turvotus, vatsakivut.
Pahoinvointi ja oksentelu.
Ummetus ja ripuli.
• Sappirakon vaivat.
Nielemisvaikeudet.
Keuhkot
• Epäsäännöllinen hengitys.
• Hyperventilaatio.
• Dyspnea eli hengenahdistus, usein herätessä. Voidaan sekoittaa paniikkihäiriöön.???
Yskä ja vinkuva hengitys.

Iho-oireet
• Seborreeinen dermatiitti (seborrea eli taliköhnä), yleensä päänahassa esiintyvä kutiava ja karstainen ihottuma.
• Lupukseen viittaava "perhosihottuma".
Ihon punoittaminen ja kuumottaminen.
• Krooninen urtikaria eli nokkosihottuma.
Herkkä iho.
• Akne ja erilaiset ihottumat.
• Sormenjälkien "heikentyminen", jopa katoaminen.

Urologiset ja gynekologiset oireet
Tihentynyt virtsaamistarve, erityisesti yöllä (nokturia).
• Virtsaamiseen liittyvät kivut ja kirvely.
• Alentunut libido, erektiovaikeudet ja anorgasmia eli kyvyttömyys saada orgasmia.
• PMS, epäsäännölliset kuukautiset tai kuukautisten lakkaaminen.

Endokriiniset oireet
• Lisämunuaisen vajaatoiminta, häiriintynyt kortisolin erityksen vuorokausirytmi.
• Kilpirauhasen ongelmat, yleensä kilpirauhasen vajaatoiminta.
Lämmönsäätelyvaikeudet, palelu, kuumat aallot.
• Normaalia alhaisempi ruumiinlämpö, huomattavaa vaihtelua vuorokauden mittaan.
Yöhikoilu ja hikoilukohtaukset päivisin, joita voi esiintyä ilman kuumuuden tunnetta.
Kylmät kädet ja jalat, joskus toispuolisesti, joskus erittäin selvillä rajoilla
• Silmäluomien ja raajojen turvotus.
Stressinsietokyvyn heikkeneminen.
• Hypoglykemia eli alhainen verensokeri.

Kivut
• Maksan tai sappirakon alueella.
Imusolmukkeissa.
• Virtsateissä.
• Migreeni ja monentyyppiset erilaiset päänsäryt, jotka voivat olla jatkuvia.
Korvakipu.
• Nenän sivuonteloiden kipu.
• Kurkkukipu.

Korvat, nenä, silmät ja suu
• Voimakkaat äänet voivat johtaa relapseihin, jopa epileptisiin kouristuksiin.
• Kuulon heikkeneminen tai vääristyminen.???
Heitehuimaus ja kiertohuimaus.
Tasapainohäiriöt.
• Nystagmus eli silmien tahaton, edestakainen liike.
• Kaksoiskuvat, ongelmat silmien tarkentumisessa, "heittelehtivä" tarkennus.
Herkkyys valolle (fotofobia).
Hämäränäön heikentyminen.
• Näkökentän kaventuminen.
Kuivat tai vuotavat silmät.
Nenän tukkoisuus, krooninen sinusiitti.
Puheen hiljentyminen, hidastuminen, puuroutuminen, käheytyminen tai jopa katoaminen.
• Lisääntynyt karies, ientulehdukset ja periodontiitti.
Aftat eli kipeät nystyrät suun limakalvoilla.
• Hammaskipu ja hampaiden herkkyys lämpötilanvaihteluille.
Immuunijärjestelmä
Imusolmukkeiden turvotus ja arkuus (erityisesti kaulassa ja kainaloissa).
Jatkuva, ajoittainen tai rasituksen jälkeen nouseva kuume.
Flunssankaltaiset oireet, kuumeinen olo.
Jatkuva nenän ja kurkun tukkoisuus, kurkkukipu.
• Lisääntynyt alttius infektioille (virukset, bakteerit ja sienet), mm. imusolmuketulehdukset, ylä- ja alahengitysteiden 
tulehdukset, suoliston dysbioosi, paikalliset sieni-infektiot ja toistuva vyöruusu. Flunssat voivat kestää jopa viikkoja ja nostaa korkean kuumeen. Osa potilaista ei puolestaan koskaan saa flunssaa.
• Yliherkkyys kemikaaleille, kemikaalien hajuille ja muille hajuille.???
• Uudet allergiat ja yliherkkyydet.

Lihakset ja nivelet
• Nivelkivut, erityisesti polvissa, nilkoissa, kyynärpäissä ja lonkissa, myös sormissa.
Nivelten jäykkyys.
• Poikkeava kävelytapa.
Lihaskivut.
• Parestesiat eli tuntohäiriöt, esimerkiksi kihelmöinti, puutuminen ja polttelu.
• Lihasten paikoittainen surkastuminen.
• Vaikeus muodostaa kasvonilmeitä.
• Voimakas lihasheikkous ja pareesit, joka voi koskea myös erimerkiksi silmiä.???
• Lihasten vapina, tärinä ja faskikulaatiot ("elohiiri").
• Kivuliaat lihasspasmit.
• Lihasten hammasratasmainen (nykivä) liike.
En nyt todellakaan väitä sairastavani ko. sairautta, lähinnä mua järkyttää tuo oireiden määrä. Jotenkin sitä ei ole tullut ajatelleeksi, että niitä on noinkin paljon, kun yleensä tulee murehdittua vain muutamaa oiretta kerrallaan. Ja vaikka osan noista oireista voikin liittää masennukseen, niin masennusdiagnoosissa on se paska puoli, että kun oot sen kerran saanut ja menet arvauskeskuksen lääkärille valittamaan oireitasi, kuitataan kaikki masennuksella, eikä edes mietitä muita vaihtoehtoja. En ole koskaan kuullut, että esimerkiksi vuosia kestänyt yskä olisi masennuksen oire, mutta toisaalta eipä sille ole mitään muutakaan syytä löytynyt. (Huom. sarkasmi.) Toisekseen mua ärsyttää, ettei kukaan hoitavista tahoista tunnu tajuavan, että mun masennukseni johtuu väsymyksestä, eikä väsymys masennuksesta. Voitaisko välillä keskittyä miettimään ja hoitamaan sitä väsymystä masennuksen sijaan? Ai niin, ei tietenkään voida. Oon myös niin kyllästynyt kuulemaan, kuinka se, että mulla oli syöpä voi myös vaikuttaa mun jaksamiseen ja mielialoihin. HEI HALOO! Mulla nimenomaan OLI syöpä, ei ole enää ja vaikka keholla meneekin toipua leikkauksesta täysin useampi vuosi, niin ei se selitä miksi olen ollut väsynyt jo monta vuotta ennen, kun koko syöpää olikaan. Jumalauta, että menee hermot! (Jos ette oo vielä huomannut niin oon vaihtanut surumielisyyden vittuuntumiseen.)

Ps. Jos joku keksii minkä takia 1-2viikon mittaiset buranakuurit piristää ja tekee musta pirteän, kuin peipponen, niin selittäkää ihmeessä mullekin!? Mua oikeasti vähän harmittaa, ettei buranaa voi popsia joka päivä lopun elämäänsä, koska se tuntuu olevan oikeasti ainoa asia mikä tähän on toistaiseksi auttanut.

Kommentit

  1. Onko sulta katottu kilpirauhasarvot? Moni noista oireista sopisi myös vajaa/liikatoimintaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On katottu, kolmesti peräti. Mutta ei niissä oo kuulemma mitään häikkää. Itsekin sitä epäilin, kun lähisuvussa tuota vajista on, mutta ei kai sitten.

      Poista
  2. Samaa olen epäillyt minäkin, mutta ei ollut. Mullakin on ollut kausittaista väsymystä(/unettomuutta). Niin ja aina tosiaan sanotaan, että väsymys on masennuksen oire, eikä toisinpäin. Minäkin koen, että se on enemmän päinvastoin, koska hyvin nukutun yön jälkeen ei yleensä masenna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olispa mullakin kausittaista väsymystä... Mut viis vuotta ei taida olla enää mikään kausi. :/

      Poista
  3. Täällä eräs, joka sairastaa kroonista väsymystä. Itsellä kaksi (useampia, mutta vain nämä kaksi liittyvät asiaan) neurologista sairautta, joihin tuo liittyy ikään kuin oireena. Ei siis varsinaista diagnoosia, mutta kuitenkin periaatteessa diagnoosi (todettu, mutta ei varsinainen diagnoosi koska on noiden kahden muun oire, vaikeaa, tiedän).
    Itsellä onneksi käynyt sen verran hyvä tuuri, että sain diagnoosini jo 12-vuotiaana (kuukausi diagnoosien jälkeen aivoleikkaukseen). Leikkaus ei kuitenkaan vaikuttanut (eikä pitänytkään vaikuttaa) väsymykseen, joten valitettavasti olen sen kanssa joutunut elämään. Käyn nyt lukiota, jossa onneksi ollaan todella ymmrätäväisiä (koulussa mm. sohva jonne saan mennä nukkumaan). Tuleva työnteko hieman pelottaa, mutta on kyllä niin vahvat tuet + eläke ettei mun periaatteessa siitä tarvitsisi huolehtia. Mutta kun haluan tehdä töitä ja kyetä tekemään töitä.
    Paljon ärsyttää myös ihmisten suhtautuminen (tosin minun kohdallani se on kohtuullisen lievää, sillä on tosiaan ne diagnoosit, joihin kuuluu PALJON kaikkea, mm. ajoittaisia pyörätuolijaksoja, hermokipuja ja pyörryttävää tunnetta). Eräskin ex-kaverini vain totesi, että hänelläkin on varmaan sama kun ei millään jaksa nousta aamuisin. Ja heitti tuon vielä ihan tosissaan.

    Mutta tsemppiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kuulla. Hienoa kuitenkin, että olet saanut paljon tukea ja ymmärrystä! Mitä taas työntekoon tulee, ymmärrän oikein hyvin mitä tarkoitat. Itsekin haluaisin jaksaa ja kyetä tekemään töitä niin kuin ns. normaalit ja terveet ihmiset ja on välillä todella hajottavaa huomata, ettei pysty samaan, kuin muut. Ehkä sitä vielä joskus hyväksyy sen tosiasian, ettei vain ole yhtä terve, eikä minun tarvitsekaan kyetä olemaan yhtä tehokas työntekijä, kuin terveet ovat.

      Kiitos, että jaoit tarinasi. :) Tsemppiä sinullekin!

      Poista
  4. Mielenkiintoista. Tunnen tosi monta masentunutta, jotka ovat sanoneet samaa: väsymys aiheutti masennuksen eikä toisin päin. Mulla oli vähän sama. Ensin tuli vain kauhea pohjaton väsymys, sitten alkoi oikeasti masentaa. No, mulle sen nimeksi annettiin burnout ja se oli sitten se alkuperäinen väsymys, joka potkaisi käyntiin kaikki muut ongelmat.

    "Paskempaa kuin se, ettei mikään huvita on se, että hirveesti huvittais tehdä kaikkea, mutta ei jaksa, koska on niin helvetin väsynyt koko ajan." Tähän pätkään tiivistit tosi hyvin sen, mikä vaivasi itseänikin vuosia ja tulee takaisin aina välillä edelleenkin, vaikka olenkin jo hurjasti piristynyt niistä pahimmista ajoista. Tosi hyvin kiteytetty.

    Mun kohdalla väsymys ei ole enää sääntö vaan poikkeus, mutta silloin kun se tulee, se on aika rusentavaa. Joskus pystyn ennustamaan sen (esimerkiksi, jos olen viikon reissussa, tiedän, että sen jälkeen menee helposti toinen viikko nukkuessa tai vähintäänkin nuokkuessa), mutta välillä se vain ilmestyy kuin tyhjästä. Yhtäkkiä olen uupunut, hidas, tyhmä ja kankea, eikä mikään suju.

    Ehkä sitä vain uuvuttaa itsensä tietämättään - jollain minkä ei aavistaisikaan olevan alitajuisesti niin uvuttavaa - tai sitten potee oikeasti jotain kroonista sairautta. Mene ja tiedä.

    Kun olen tässä sairastellessani tutustunut aika huolella psykosomaattisten oireiden kirjoon ja niihin liittyviin ns. takaisinkytkentämekanismeihin (esim. kuinka stressi aiheuttaa uupumusta, uupumus masennusta ja masennus lisää uupumusta), niin olen alkanut ajatella, että väliäkö sillä, olenko psyykkisesti vai fyysisesti vai peräti psykosomaattisesti sairas. Sairas mikä sairas. Diagnoosi olisi kiva, mutta toistaiseksi ei auta kuin opetella elämään siten, että pärjäilee itsensä kanssa.

    Toivottavasti tilanteesi kohenee (edes joskus tulevaisuudessa) tai saat edes viimein kunnon diagnoosin ja sitä vastaavaa hoitoa. Tsemppiä, sisko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ihanaa", että on muitakin! On aina huojentavaa huomata, että joku ymmärtää mistä puhun. Oletko sitten keksinyt joitakin keinoja uupumuksen selättämiseen, vai onko se vain ajan kanssa helpottanut?

      Itse ainakin olen niin kova stressaamaan joka asiasta, että se ainakin uuvuttaa. Lisäksi olen huomannut, että ahdistuksen pahetessa tunuu, kuin joku ainaisi rintaa, hengityksestä tulee pinnallista, eikä keuhkot ja aivot saa tarpeeksi happea. Sekään ei hirveästi asiaa tietenkään helpota.

      Sitä toivon minäkin. Psykiatri laittoi lähetteen varmuuden vuoksi neurologille, josko sitä kautta selviäisi taas jotain enemmän. Kiitos ja tsempit sinnekin! :)

      Poista
    2. Jep, ymmärrän hyvin. En oikein tiedä, olenko joitakin tiettyjä asioita tekemällä tai tekemättä jättämällä voittanut uupumuksen vai onko se vain mennyt ohi ajan myötä. Olen yrittänyt seurata ja dokumentoida tilanteen kehittymistä voidakseni jälkeen päin jotenkin ymmärtää, mitä tapahtui, mutta se on ollut aika hyödytön yritys.

      Olen kyllä käynyt pari vuotta terapiassa, joten ehkä se on auttanut. Samoin sairasloma ja aktiivinen kaikesta mahdollisesti kuormittavasta kieltäytyminen. Ehkä tilanteeni koheneminen on näiden kaikkien asioiden summa. Mene ja tiedä. Ainakin nykyään jaksan paremmin, kun olen "alistunut" hyväksymään sen, etten voi tehdä kaikkea, mitä haluaisin, vaan joistain asioista on täytynyt luopua ja arkea on elettävä tietyissä rajoissa, ettei tilanne pääse riistäytymään käsistä.

      Toivottavasti neurologin tutkimukset ovat tuottaneet tulosta!

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit