maanantai 1. joulukuuta 2014

Sananen erityisherkkyydestä

Törmäsin alkukesästä ensimmäistä kertaa Elaine Aronin kehittämään termiin HSP luettuani tämän artikkelin. Lyhenne HSP tulee sanoista Highly Sensitive Person, eli erityisherkkä ihminen. 

Herkkyystetin tulokset 22/23 puhuivat puolestaan. Lamppu syttyi. Palaset tuntuivat loksahtavan paikalleen. Hankin heti käsiini Elaine N. Aronin kirjan Erityisherkkä ihminen. Siitä alkoi valaistuminen ja varsinainen tunnemyräkkä.

Herkästä ihmisestä voi tulla helposti ensimmäisenä mieleen jotakin haurasta ja särkyvää, joka menee rikki pienestäkin kosketuksesta. Näin ei kuitenkaan ole. Noin 15-20% ihmisistä on erityisherkkiä. Erityisherkkyys voi ilmetä mm. tunne- ja/tai aistiherkkyytenä, vivahteiden ja yksityiskohtien havaitsemisena niin ympäristöstä, kuin ihmisistä, asioiden syvällisenä käsittelynä, sekä muina erityispiirteinä. 

Erityisherkillä on muita enemmän taipumusta vaipua sisäisiin pohdintoihin. Pohdimme, analysoimme ja tutkimme asioita tarkkaan joka kantilta. Itselläni on taipumusta jäädä huolehtimaan ja vatvomaan asioita. "Mitä jos en onnistukaan tässä?" tai "Mitä jos sittenkin olisin valinnut toisin?"

Olen aina tiennyt olevani herkkä, mutta tähän asti on annettu ymmärtää, että se on ainoastaan huono asia ja olen pitkään ajatellut, että olen jotenkin viallinen. Kuinka monta kertaa sitä onkaan saanut kuulla olevansa mm. liian herkkä, itkupilli, ilonpilaaja, tylsä, hiljainen, pelkuri, ujo ja outo. Aronin kirja auttoi ymmärtämään, ettei erityisherkkyys ole mikään vika, eikä todellakaan sama asia, kuin ujous. Herkkyys on synnynnäinen piirre, toisin kuin ujous, joka on yleensä seuraus ikävistä kokemuksista. Aron korostaa kirjassaan, että erityisherkkyys ei ole sen enempää positiivinen, tai negatiivinen asia, vaan neutraali piirre, kuten muutkin luonteenpiirteet.

Pitkään yritin monien muiden erityisherkkien tapaan sopeutua ja elää kuten vähemmän herkät. Tein paljon asioita jotka tuntuivat epämukavilta yrittäessäni pysyä muiden tahdissa. Tämä ei kuitenkaan toiminut pitkään. Erityisherkät imevät paljon tietoa ympäristöstään. Tarkkoja havaintoja ympäristön vivahteista tehdessään ja analysoidessaan herkkä uupuu helposti monista ärsykkeistä, niin sisäisistä, kuin ulkoisista. Ylivirittyneenä herkkä voi ahdistua, sulkeutua tai haluta poistua paikalta, joka voi vähemmän herkistä tuntua vaativalta, tai herkkänahkaiselta käytökseltä. Se mikä on vähemmän herkälle sopiva, voi olla erityisherkälle usein jo aivan liikaa. Oli kyse sitten mistä ärsykkeistä tahansa, kuten liian kirkkaasta valaistuksesta, metelistä, tai sosiaalisista tilanteista. Siinä missä vähemmän herkkä saattaa työviikon päätteeksi lähteä yökerhoon, erityisherkkä tarvitsee lepoa ja omaa rauhaa. On tärkeää oppia tuntemaan omat rajansa ja tekemään ympäristöstään itselle mahdollisimman miellyttävän.

Itselleni on ollut vaikeinta hyväksyä juuri se, että on vaikea pysyä mukana maailman menossa. Koko ajan pitäisi olla menossa ja tekemässä. Välillä tuntuu ikävältä kieltäytyä illanviettokutsuista, mutta omaa kehoaan on kuunneltava. On paljon parempi levätä silloin kun keho sitä vaatii, kuin rasittaa itseään liiaksi. Levänneenä on parempaa seuraa paitsi itselleen, myös muille.

Erityisherkät ovat myös muita herkempiä kritiikille. He prosessoivat syvällisesti kaiken saamansa palautteen ja ovat muita alttiimpia masentumaan ja ahdistumaan, kuin ne, jotka eivät pohdi kokemuksiaan yhtä syvällisesti. En voi olla miettimättä olisiko masennukseni päässyt näin pahaksi, jos olisin tiedostanut herkkyyteni aikaisemmin. Mitä jos olisin jatkuvan suorittamisen sijaan malttanut pysähtyä ja kuunnella kehoani? Mennyttä ei voi muuttaa, mutta siitä voi oppia. Minulle se tarkoittaa oppimista itsestäni ja erityisherkkyydestäni. Aronin sanoin: ”Herkkyydestä pitää oppia kaikki mahdollinen. Se on este tai tekosyy vain, jos sen antaa olla sitä”.

Voisin kirjoittaa asiasta enemmänkin, mutta tarkoitukseni ei ole tylsistyttää teitä romaanilla. Erityisherkkyydestä kiinnostuneita suosittelen lukemaan Elaine N. Aronin kirjan Erityisherkkä ihminen. Omaa herkkyytään voi testata suomeksi tämän kirjoituksen alussa olevasta linkistä. (Testi löytyy artikkelin lopusta.) Tai englanniksi täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...