Kylmä keskiviikko sadetta ja harmaata

Viime yön nukuin huonosti. Ensin pyörin sängyssä kolme tuntia saamatta unta. Ensin siksi, että koira oli säikäyttänyt rapun edessä kyyhöttävät citykanin poikaset tiehensä ja mietin niiden mahdollista kohtaloa ja emon sijaintia. (Onneksi ihmiset kertoivat, ettei niillä todennäköisesti ole mitään hätää ja emo on varmasti lähistöllä.) (Lisäksi vieressä kuorsaava koira haisi savuiselta grillimakkaralta, joka häiritsi mun nenääni hyvinkin paljon.) Toisekseen siksi, että ukkeli oli taas teillä tietämättömillä. Yleensä välttelen sille soittelua, mutta rajansa kaikella. Neljännen tunnin lyödessä täyteen mun oli pakko soittaa. Baarissahan se oli jonkun uuden tuttavuuden kanssa (Uusiseelantilainen mies), kuten olisi voinut arvata. Kolmen jälkeen sain vihdoin nukutuksi.

Heräsin auringonnousuun ilman syytä vain havaitakseni, ettei M ollut tullut kotiin. Onnekseni nukahdin melkein samantien uudelleen. Kahdeksan jälkeen heräsin taas ja tällä kertaa asia todella vaivasi minua. Kyllä tähän mennessä nyt olisi pitänyt kotiutua. Puhelu meni suoraan vastaajaan. Et-voi-olla-tosissas.

Kaveri tuli kymmenen jälkeen jelppimään mua ilmottautumaan asunnottomaks ja tekemään asuntohakmuksen kaupungille. Ensimmäistä ei onnistuttu tekemään netissä, joten kävästiin postin kautta. Sain miehenki vihdoin kiinni ja se ilmotti viettäneensä yön uusseelaantilaisen miehen hotellihuoneessa. OK! En jaksanu edes hämmentyä. Käytiin kaverin kanssa vielä samalla reissulla pitsalla pahimpaan nälkäämme. Häijyn makusta kokista ja pelottavan paikkansa pitäviä horoskooppeja.


Palatessani tuhlaajapoika nukkui sängyssä vaatteet päällä. Käperryin sen kainaloon ja nukahdin samantien. Parin tunnin päikkärit. M lähti töihin ja mä yritin pysytellä hereillä ja lukea kirjaa, mutta ei siitä mitään tullu. Samaan aikaan oli taas kuuma ja kylmä ja pääkipee ja nälkä ja vatsakipee ja vaikka ja mitä. Viideltä takasin sänkyyn ja puol kasilta ylös. Ruokaa, koiran ulkoilutusta ja kohta takasin nukkumaan. Miten voi ihminen väsyä näin paljon, näin vähästä? Huomenna terapiaa klo 11.00. En millään jaksaisi.

Kommentit

Suositut tekstit