tiistai 19. marraskuuta 2013

Syöpäkontrolli osa 1.

Ensimmäinen syöpäkontrolli takana ja monta vielä edessä. Seuranta jatkuu minun kohdallani kolme vuotta, jonka jälkeen tulen mitä todennäköisimmin saamaan terveen paperit. Mielessä kummittelee silti alinomaa, entä JOS!?

Menomatkalla iski pieni paniikki, tai en tiedä voiko sitä kutsua kovinkaan pieneksi, kun tuntui taas vaihteeksi, että happi loppuu. Se pieni ääni pääni sisällä yritti aamulla kovasti vihjailla, että kannattaisi napata propral ennen lähtöä. Tietenkään en kuunnellut ja sain kärsiä sen mukaiset seuraukset. JOS se onkin uusinut ja mä kuolen?

Naistenklinikan edustalla yritin koota itseäni samalla, kun kolmas yltiöonnellinen pari poistui paikalta vauvoineen. JOS se on toisessa munasarjassa en voi ikinä saada omia lapsia...

Parin mummon körötellessä sisään kuvittelin tietäväni millä asialla he olivat ja marssin perässä sisään. Mut käskytettiin samantien ensimmäiseen kerrokseen röntgenaulaan odottamaan. Mitä nyt tapahtuu!? Vastausta kysymykseeni sain miettiä melkein tunnin verran, koska olin tapani mukaan kymmenisen minuuttia ajoissa ja lääkäri puolestaan 50 minuuttia myöhässä.

Vihdoin ja viimein pääsin sisään. Perus kyselylitania, millon oot viimeks sitä ja millon viimeks tätä.
- Milloin sulla on viimeksi ollut kuukautiset?
- Nyt.
- No sehän sattui kivasti.

Sattua on oikein osuva sana, kiva ei niinkään. Jos vatsa ei ollut jo ennestään kipeä, niin nyt ainakin on. Mulla on kuulemma kaunis kohtu. Kenties merkillisin kohteliaisuus mitä oon ikinä kuullut. Oikean puoleiset munasarjat oli tallella ja kaikki näytti "siltä miltä kuukautisten aikana pitääkin".

Järkytin myös kätilön kertomalla lopettaneeni e-pillerit. Ei olisi kuulemma saanut, koska ne auttaa munasarjoja pysymään lepotilassa ja estää kystien muodostumista. Ai jaha! Raskaaksihan mä en sais tulla seuraavaan kolmeen vuoteen, mutta en mä niitä pillereitä sen takia ole lopettanut, vaan siksi, että pelkään sitä kirottua veritulppaa. Sitä paitsi vastahan mä ne pillerit pari vuotta sitten alotin ja heti tuli syöpä, että tiedä nyt sitten ketä ja mitä uskoa. Ehkä mä sitten alistun ja käyn ensi viikolla kyselemässä jotain minipillereitä pahamaineisen Diane novan tilalle.

Sain lähetteen verikokeisiin ja pissatestiin, koska valitin alituista vessahätää. Sitä pissatestiä vaan ei kuulemma voi ottaa, ellei ole ollut 4 tuntia käymättä vessassa, joten se jäänee sitten ensi viikkoon. Vaikeaksi on ihmisen elämä tehty.

Torstaina voin soitella verikoetuloksieni perään, joskaan en ole ihan varma mistä numerosta, kun lapussa on kolme eri puhelinnumeroa. Kaksi niistä menee suoraan joihinkin huoneisiin ja yksi on joku spesiaalinumero johon voi soitella vain torstaihin. Kammoksun soittamista muutenkin, saati kun ei ole varma mihin sitä pitäisi soittaa. Ahdistun. Sitä paitsi oon satavarma, ettei niistä verikokeista mitään löydy, kerran ei löytynyt ennen leikkaustakaan. Oikeastaan ainoa mistä olen kiinnostunut on hemoglobiini, koska sen alhaisuus selittäisi mm. väsymyksen ja huimauksen.

Toistaiseksi kaikki kuitenkin hyvin.

2 kommenttia:

  1. Erikoinen toi kohteliaisuus. Jos kerran kohtu voi olla kaunis, niin voiko se olla rumakin ? :D Tosin muistan ikuisesti ekan papa-kokeeni, silloin sattus olemaan joku oikein mukavan oloinen opiskelijapoika joka halusi sen kokeen ottaa. Tokihan siihen suostuin niin eikö herra todennut "täällähän näyttää hyvältä"... vaivaannuin jonkin verran, enkä anna opiskelijoiden enään ronkkia. :D

    Hei, yleensä noit verikokei kysellää juurikin tosta spesiaalinumerosta johon voi soittaa vain yhenä päivänä viikossa :) toki joka paikassa on eritavalla :/

    VastaaPoista
  2. Kauneus on katsojan silmässä vai miten se oli... : D onneks mulla oli nainen tutkimassa, ois voinu olla vähän vaivaannuttavaa jos joku mies olis noin tokassu :D en kyl mieluusti anna miesten ronkkii muutenkaan jos saa valita.

    Testailen sit sitä spesiaalinumeroa ensin. Kait ne sieltä antaa sit ooikeen numeron jos ekalla menee väärään. :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...