maanantai 16. syyskuuta 2013

Päivä kolumnistina

Tänään on ollut elämässäni sillä tapaa merkittävä päivä, että koen kerrankin saavuttaneeni jotakin. Nimittäin yhden unelmistani. Olen aina haaveillut siitä, että tekstejäni julkaistaisiin muodossa, tai toisessa ja tänään se on vihdoinkin tapahtunut. Pienesti ja vaatimattomasti Metro-lehdessä, mutta silti.

Toki mulla on taas tästäkin sellanen olo, että voisi olla parempi, mutta toisaalta kylläkin...




Ps. Tämä tarina on tosi.



10 kommenttia:

  1. Aivan asia teksti. Mua kun kouluaikoina kiusattiin, luokan opettajani toimi koulun rehtori, joka oli kaiken lisäksi mies. Ajattelin pienenä tietämättömänä tyttönä, että "Rehtori auttaa. Sen on pakko"

    Noh, ensin sain vastaukseksi "Pojat kiusaa kun ne tykkää. Kaikki tiiliskiveä kevyempi on rakkautta" en nyt tiedä voiko alieniksi haukkumista ja päin räkimistä kutsua rakkaudeksi.

    Kun tytöt liittyi mukaan tähän kiusaamiseen menin taas "valittamaan" jolloin sain vastaukseksi "Juttelin tyttöjen kanssa, ja he sanoivat että valehtelet. Ymmärräthän, että tuollainen mustamaalaaminen on väärin. Ei sulla kohta ole kavereita kun valehtelet niistä. Nuo tytöt ovat mukavia ja niiden vanhemmatkin ovat vanhempainyhdistyksessä. Niiden lapset ei kiusaa. Seuraavalla kerralla saat jälki-istuntoa kun valehtelet."

    Empä sitten jälki-istunnon pelossa enään valittanut vaan kestin sitä nöyryyttämistä yisluokan loppuun asti. En myöskään hakenut haluaamani kouluun, koska tiesin osan kiusaajista menevän sinne.

    Kiusaamiseen pitäisi puuttua todellakin heti, eikä "noooh, juttelen kun näen tytöt/pojat". Eikä niitä vanhempainyhdistyksen mukeloita pitäisi asettaa mihinkään suojakilven taakse. Ei ne sentään mitään keisareita ole, vaikka mami järjestääkin koulundiskoja.

    Kiusaaminen näkyy usein myös siinä, että sama tyyppi valitaan aina ryhmään viimeisenä tai ei ollenkaan. Musta on muutenkin todella typerää, että lapset saa itse päättää joukkueita ja ryhmiä missä töitä tehdään, sehän vain edes auttaa kiusaamista. Ei mutta ainiin, eihän meidän koulussa ole koulukiusaamista ! - jokaisessa koulussa on. Ja siihen pitäisi puuttua ennen kuin poissaoloja alkaa olemaan puolet lukuvuodesta, silloinkaan ei keskitytä oikeesti siihen ongelmaan. Kukaan ei kysy lapselta, että "Kuules Pena, sulla on aika paljon näitä poissaoloja. Onko sulla oikeesti joka viikko ollut migreeni vai onko täällä koulussa jotain miksi et halua tulla?" - tämän sijaan lapsi lykätään sosiaalitoimeen keskustelemaan ja uhkaillaan luokalle jättämisellä tai pahimmassa tapauksessa kiusatun vanhempia uhkaillaan "Ellei Pena ala käymään koulua, seuraa huostaanotto".
    Tässäkään tapauksessa lapsi ei välttämättä uskalla pahalle sossu-tädille sanoa, että Sepi kiusaa !

    Huhu, tulipa pitkä avautuminen. :D toi kiusaaminen saa mulla vaan aina kiehahtamaan sekunissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on kyllä niin väärin, että se on usein enemmistö, jota uskotaan, varsinkin jos kiusaavat osaavat muuten olla (tai vähintään esittää) mukavia ja mielistellä aikuisia. Ja miten hiivatissa se niiden lapsien käyttäytymiseen liittyy, vaikka vanhemmat olis lääkäreitä, tai poliiseja. Ei se sitä meinaa, ettei niiden lapset vois muita kiusata! Argh!

      Tuokin on kyllä totta. Itse olin usein se, joka valittiin viimeisenä ja siinä ei todellakaan tullut mitenkään pidetty olo. Ottivat mukaan vain koska muita ei ollut enää jäljellä. Siinä, että saa itse päättää ryhmät on hyvät ja huonot puolensa. Mikäli opettaja ei tiedä kiusaamisesta, sitä saattaa joutua kiusaajien kanssa samaan ryhmään ja sepäs vasta kivaa sitten onkin! Mikäli käy hyvä tuuri pääsee "helpolla" tekemällä yksin koko homman ja antamalla muiden ottaa siitä kunnian, tai sitten jäät ryhmästä joka tapauksessa ulkopuolelle.

      Noi poissaolot on muuten myös erittäin hyvä pointti! Helposti saatetaan myös ajatella, että "Pena" lintsaa, koska sitä ei vaan yhtään huvita käydä koulussa, eikä kellään käy mielessäkään, että syy saattaakin olla siinä, ettei Pena uskalla mennä kouluun kun pelkää saavansa "Sepiltä" turpiinsa.

      Avautuminen tekee välillä hyvää! :D Mulla kans keittää nopeesti yli kun kyse on kiusaamisesta ja siksi kai alunperin asiasta kirjoitinkin.

      Poista
  2. Wau :) Siitä se lähtee!! Ihanaa kun unelmat toteutuu :)
    http://training-diaries.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Oon vieläkin ihan hämilläni! :')

      Poista
  3. tosi upeeta, paljon onnea! :)

    VastaaPoista
  4. Hieno kirjoitus, onnea! Siitä se ura urkenee! ja ehkä se masennuskin hellittää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tokihan tämmöset aina piristää mieltä hetkellisesti, mutta valitettavasti masennusta ei kuitenkaan ihan niin helposti nujerreta... päivä kerrallaan.

      Poista
  5. 95 kommenttia oli äsken tullut sun kirjoitukseen, ettei ollut ihan turha aihe, hienoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huih! Ite kävin kans eilen kurkkimassa kommentteja, mutta ei niitä silloin ollut läheskään noin paljoa!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...