maanantai 3. kesäkuuta 2013

Kahdet yo-juhlat ja yhdet valmistujaiset


Viikonloppu on ollut jälleen tavallista kiireisempi. Lauantaina oli taas hirveä sählinki vaatteiden, meikkien, kenkien ja korujen kanssa. Ilmeisesti myös yhden yön yökyläilykamppeiden pakkaaminen oli aivan mahdoton tehtävä, koska matkasta unohtuivat yöpuvun lisäksi niin hammasharja, kuin lääkkeetkin. Mainiota!

Yo-juhlat no. 1

Ensin suunnattiin juhlistamaan pikkuserkkua tämän yo-juhliin. Päivä oli lämmin, joten nautittiin talon antimista pihakeinussa. Tarjolla oli mm. mansikkakakkua ja maailman parhaita "lusikkaleipiä". Juhlakalu oli kutsunut paikalle myös koulunsa rehtorin ja pari opettajaa, mutta kiirehdittiin seuraaviin kekkereihin ennen heidän saapumistaan.



Yo-juhlat no. 2

Seuraavissa kesteissä keskityttiinkin lähinnä juomapuoleen. Tuoreen ylioppilaan veli hoiti baarimikon virkaa ja huolehti juomilla täytetyn vesitynnyrin jäähdytyksestä ja boolista, joka kilahti mukavasti otsalohkoon.

Mulla oli taas hirveä nälkä ja mussutin suurella nautinnolla patonkia ja "fetaa" muidenkin puolesta. Tarjolla oli myös mitä parhaimpia rahkatäytteisiä "mokkapalajuttuja", joita söin ainakin kaksi. Hyvä on, neljä.




Katossa roikkui hauska yksityiskohta.  Ihan hyvin sopii kesäkuumaan palanen joulun sanomaa. Joulutähtikin oli otettu alas vasta samaisena aamuna. Mitä sitä turhaa kiirehtimään.



Menin porukoille tosiaan yöksi ja vedettiin yöpalaksi vähän sulhaspiirakoita ja munavoita. Sisko lainas mulle tyylikkäät kledjut ja kiusi mun mahaa, joka tiukan topin läpi mukavasti taas pullotti. "Ihanku joku asuis siellä", se totesi ja silitteli pöhöttynyttä olemustani. Uskokaa huviksenne, ei siellä asu kuin paskaa ja ylimääräistä nestettä.

Sunnuntaiaamun ratoksi kärsin mukavista menkkakivuista. Vielä puoli kahden aikaa kattelin Marley & me 2:sta pitämättä mitään kiirettä valmistautumisen suhteen. Jotenkin mystisesti onnistuin kuitenkin änkeytymään kummallisesti yön aikana kutistuneeseen mekkooni ja korjaamaan edellispäivän meikit kahteen mennessä. Seuraava ongelma olikin saada mieheen yhteyttä. Se on kyllä kans yks stressiä aiheuttava huishapeli.

Valmistujaiset no. 1

Juhlat alko kolmelta, mutta eikös me oltu taas ei-niin-tyylikkäästi-myöhässä joku puolisen tuntia. Kakkukahvit pidettiin Kirkkojärven koululla ja voin kertoa, että tuntui vähintäänkin omituiselta palata sinne, varsinkin kun se oli nyt juhlaväkeä lukuunottamatta täysin tyhjillään.



Tarjolla oli jos jonkinlaista herkkua. Oli niin hedelmiä, juustoja, keksejä, kakkua, kinkku-, kasvis- ja katkarapupiiraita, salaattia, vihanneksia ja tottahan toki tuoreen leipuri-kondiittorin itse valmistamaa perinteistä mansikkakermakakkua. Itsehän söin toki vain keksejä ja juhlien loputtua maisteltiin vähän mansikoita.





Kakkukestien jälkeen autettiin roudaamaan tavarat M:n porukoille ja jäätiin me sinne syömään vähän pitsaakin. Teki muuten hyvää, kun ei ollut pariin päivään syönyt mitään ns. oikeata ruokaa, vaan lähinnä makeita herkkuja. Tapasin myös uuden kissaystäväni, Pörrön.


Voin kertoa, että koira oli onnesta sekaisin, kun tultiin kotiin. Mun yliherkkä vatsani tosin oli taas suivaantunut jostakin ja sainkin kärsiä mukavista poltteluista ja vessassa ravaamisesta koko viime yön. Eiköhän tää taas tästä.

Mua lievästi sanottuna vähän ketuttaa, ettei työtodistusta ole edelleenkään kuulunut, sen enempää kuin vastausta esimiehelle lähetettyihin sähköposteihinkaan. Kelalta kun ei rahaa heru ennen kuin työtodistus on toimitettu työkkäriin ja sitä rahaa olis tosiaankin ihan kiva saada. Ens lauantaina pitäis tosiaan lähteä sinne laivallekin (= rahan menoa ei voi estää). Vähän jo hirvittää!

2 kommenttia:

  1. Olet kyllä niin kaunis (sekä näissä vanhoissa kuvissa että uudemmissa)! Harmittaa kyllä edelleen että ei olla oltu enää vuosiin yhteyksissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Oon ollu harmillisen huonosti yhteydessä vuosiin yhtään kehenkään, joka ei oo tullu tyyliin kotoa hakemaan... :s

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...