perjantai 31. toukokuuta 2013

Punaista ja sakeaa

Tänään mulla oli tylsää. Tylsistyneenä sitä tuppaa tuntemaan itsensä välillä vähän turhankin luovaksi. Tänään tapoin tylsyyttä sotkemalla itselleni uuden poskipunasävyn.

Kuvassa vasemmalla käytetyt raaka-aineet: pinkki poskipuna ja ruskea luomiväri. (Seoksen soseuttamisessa auttoi tällä kertaa Valge Viin - liian pahaa juotavaksi.) Vasemmalla valmis tuotos. Meikäläinen kun ei noista kirkkaan pinkeistä poskipunista oikein välitä.

Väriero alkuperäisen ja tuunatun poskipunan välillä.



Kävin tänään metsästämässä bikineitä, mutta tietenkään oikeaa kokoa ei ollut. Matti Myöhäinen taas liikenteessä. Sukkahousut sentään löysin viikonlopun juhlia varten. Tänään sitten hätäpäissäni sheivailin kinttuja jottei säärikarvat rehota sukkahousujen läpi ja rupesin ihmettelemään, notta miksi mun nilkkaa kirvelee niin hirvittävästi. No hupsista vittu! Kunnollisena Strömssinä otin kuvan ennen kuin pyörryin.



Pyörtymisen jälkeen on toki hyvä pitää huolta verensokerista, joten päätin nauttia jotakin punaista ja makeaa!



Hei käytkö sä terapiassa..?

Tässä mansikoita syödessä tuli mieleen, etten ole viime aikoina tainnut liiemmin kertoilla mun terapiasta. No tänään olin sen verta väsynyt ja kykenemätön puhumaan, että tehtiin lähinnä erilaisia harjotuksia. Ensin tehtiin mielikuvaharjoitus mun nykyisestä olostani ja sen vastakohdasta. Minusta tuntui painavalta, päässäni joku pompotteli superpalloja pitkin kallon seinämiä ja hiukan oksettikin. Terapeutti pyysi keksimään ololleni jonkin symbolin. Valitsin painavan ja röpelöisen kivenmurikan. Tämän jälkeen piti valita symboli täysin vastakkaiselle ololle. Se oli helppoa höyhen kuvaisi sitä keveyttä paremmin kuin mikään muu.

Seuraavaksi tehtävänä oli sulkea silmät, hengitellä syvään ja viivähdellä ajatuksissaan vuoronperään kivessä ja höyhenessä. Ensimmäisellä harjoituskerralla olo keveni hiukan. Toisella kerralla keskityin liikaa hengittämiseen, enkä enää osannut hengittää sitä (=hengittämistä) ajattelematta. Se on inhottavaa. Normaalistihan hengittämistä ei tarvitse edes ajatella, kun se tapahtuu kuin itsestään, kunnes yhtäkkiä se loppuu ja tuntuu, että tukehdut.

Mielikuvaharjoitukset saivat jäädä. Olen ihmiskammoinen, jote oman alueen tunteminen on minulle tärkeää. Omalla alueella tarkoitan sitä tilaa, mitä lähemmäs kukaan ei voi tulla ilman, että ahdistun. Nyt merkattiin omaa tilaa lankakerällä ja harjoiteltiin oman tilan tiedostamista. Terapeutti hiippaili nurkasta ensin iloisesti hymyillen, päästen aika lähelle lankakerällä tehtyä kehääni ennen kuin käskin pysähtyä. Seuraavaksi pyysin häntä esittämään vihaista. Lopputulos ei yllättänyt. Pysäytin hänet jo puolimatkassa. Suoraan edestä päin lähestyttäessä minua pääsi myös lähestymään huomattavasti lähemmäksi, kuin takaviistosta tullessa. Sekään ei oikeastaan yllättänyt.

Viime kerralla sain läksyksi miettiä tekemiäni asioita, joista olen voinut kokea olevani ylpeä. Toistaiseksi on ollut aika hiljaista.


torstai 30. toukokuuta 2013

Aina nälkä ja koko ajan pissahätä

Töiden loputtua lopetin myös unettavien syömisen, koska en halua syödä yhtään sen enempää nappeja, kuin on oikeasti tarpeen. Lauantaihin asti meni hyvin - nukuin yöt kuin tukki ja heräsin viimeistään yhdeksältä. Sitten alkoi alamäki. Sunnuntaina nukuin melkein koko päivän, mutta laitoin sen kuumeen piikkiin.

Eilen heräsin yhden aikoihin ja kuten sitä edellisenäkään yönä, ei viime yönä tullut uni. Kahden aikaa väsytti ja haukotutti ihan hirveästi, mutta uni ei vain ottanut tullakseen. Unta odotellessa mietin niinkin tärkeitä asioita, kuin onko ylioppilasjuhlat ja lakkiaiset sama asia, vai tarkoitetaanko lakkiaisilla nimenomaan vain lakitushetkeä ja yo-juhlilla sen jälkeisiä pirskeitä. Tämän jälkeen pohdin tanskandoggien korvia. Jossakin vaiheessa nukahdin vain herätäkseni pian uudelleen. Äsh!

Mulla on nyt ollut tää mun vappupallomaha tässä vähän työn alla. Yksi sanoo, että pitäis juoda ihan hirveesti vettä, koska liian vähäinen nesteenjuonti kerää nestettä. Seurauksena se, että ravaan vessassa tunnin välein yötä päivää.

Toinen sanoo, että pitäis liikkua ja tehdä etenkin vatsalihaksia. Mä nyt en tunnetusti ole mikään liikunnan ystävä, mutta oon yrittänyt tehdä koiran kanssa tunnin lenkkejä ja pelannut tanssipeliä, joka laskee kulutetut kalorit. Arvaatte varmaan, että seurauksena on hirveä nälkä ja syöminen tunnetusti lihottaa, eikä tässä tosiaankaan ollut tarkotus haalia yhtään lisäkiloa.

Lenkkelilystä puheen ollen, tehtiin koirulin kanssa tänään "pikainen" aamulenkki merenrantaan, kun oli niin kaunis ilmakin. No eipä mennyt ihan putkeen sekään, kun koiruli päätti mennä ja ottaa pienen mutakylvyn!

Taisi karvakasakin tulla toisiin aatoksiin jäätyään jumiin...


Nähtiin myös nättei kukkei
Ja sorsa!
Viikonloppuna olisi tiedossa peräti kolmet pirpelot. Lauantaina olisi kahdet ylioppilasjuhlat ja sunnuntaina yhdet valmistujaiset.

Mies muuten ilmoitti eilen iloksemme, että sillä on juhannus vapaa, eli saan M:n mökkiseurakseni. Oon jo nyt niin täpinöissäni! Juhannus, tule jo! Tai no älä ihan vielä tule, meidän pitää ensin päästä Jaanan kanssa Viroon noutamaan juhannusjuomia. Mitähän siitäkin reissusta tulee..?


sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Tunnelukkotestin tulokset

Testin tulokset ovat suuntaa antavia

Tunnelukon voimakkuus:
- erittäin vahva (tunnelukko ohjaa elämääsi voimakkaasti ja laaja-alaisesti)
- vahva (tunnelukko vaikuttaa merkittävästi elämääsi)
- keskivahva (tunnelukko vaikuttaa elämässäsi useissa tilanteissa)
- heikko (tunnelukko vaikuttaa elämässäsi harvoin)
Testi suoritettu: 22.05.2013 17:33


Yksityiskohtaisemmat tulokset

Huomaa, että tunnelukon kuvaus on aina sama. Tunnelukon voimakkuus ilmaisee sen, miten hyvin kuvauksen tulisi pitää paikkaansa sinun kohdallasi. Älä kuitenkaan ota testin tulosta annettuna totuutena, vaan kysy itseltäsi miltä osin kuvaus pitää paikkaansa. Jos kuvaus ei pidä lainkaan paikkaansa, sinulla ei ole kyseistä tunnelukkoa.

Alistuminen
Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva
Testin suorittaneista 19% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 82% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
Minulla on vaikeuksia pitää puoleni ihmisten kanssa. 5
Olen kiltti ja joustava sekä vältän ristiriitoja. 5
Miellytän toisia välttääkseni ikävät seuraamukset. 6

Sinusta tuntuu että sinun pitää olla mieliksi läheisillesi, ystävillesi, työkavereillesi, jopa ventovieraille. Et halua olla hankala vaan kiltti ja mukava, niinpä myönnyt helposti asioihin jotka eivät tunnu sinusta erityisen tärkeiltä. Sinun voi olla vaikea pitää puoliasi niin pienissä kuin isoissa asioissa. Antaudut enemmän tai vähemmän toisten kontrolloitavaksi, koska haluat välttää ikävän seuraamuksen. Et ilmaise avoimesti tarpeitasi, koska et pidä niitä tärkeinä. Piilotat tunteitasi, varsinkin vihan tunnetta, mikä saa sinut välttelemään konflikteja. Vihan tukahduttaminen johtaa sen patoutumiseen, joka yleensä purkautuu joko passiivisena vihan ilmaisuna kuten pienimuotoisena kostamisena, juoruamisena, viivästelynä, kiukutteluna tai yllättävinä agressiivisina kiukunpurkauksina. Viha voi synnyttää myös halua kapinoida ja uhmata tahoja, jotka koet auktoriteetiksi (esim. esimiehet, viranomaiset, puoliso). Ihmissuhteissasi toiset ovat yleensä niskan päällä. Sinua saattavat kiehtoa ihmiset, jotka ovat hallitsevia ja määräileviä, jotka sanovat miten sinun kuuluu toimia, käyttäytyä tai tuntea.

Uhrautuminen
Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva
Testin suorittaneista 27% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 87% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
Minun on vaikeaa pyytää muita huolehtimaan minusta. Toisten tarpeet menevät viime kädessä omieni edelle. 6
Tunnen syyllisyyttä jos en toimi toisten odotusten mukaan. 6
Löydän aina aikaa muille ja huolehdin läheisistäni. Olen tottunut kuuntelemaan toisten ongelmia. 4

Olet oppinut huomioimaan toisten tarpeita herkästi ja niinpä omat tarpeesi jäävät helposti sivuun. Jos asetat omat tarpeesi etusijalle, tunnet todennäköisesti syyllisyyden tunteita. Uhraudut, jotta et joutusi kokemaan syyllisyyttä siitä, että et ole huomioinut riittävästi toisia. Uhraudut omasta tahdostasi, et toisten vaatimuksesta, koska muiden tarpeet yksinkertaisesti ylittävät omasi. Saatat olla luonnostasi empaattinen, etkä halua toisten kokevan mielipahaa. Koet itsesi vahvaksi ja kannat vastuuta toisten hyvinvoinnista. Sinun on helppo olla toisia kohtaan ymmärtäväinen ja myötätuntoinen. Kuuntelet yleensä toisten ongelmia ja kerrot omistasi vähän.

Kaltoin kohtelu
Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva
Testin suorittaneista 15% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 60% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
En luota toisiin ihmisiin kovin helposti vaan uskon että minut ennen pitkää petetään tai minua loukataan. 6
Läheiset ihmiset ovat käyttäneet minua hyväkseen tai kohdelleet minua kaltoin. 6
Suojelen itseäni ja pidän ihmiset etäällä etteivät he voi loukata minua. 3

Pelkäät, että ihmiset haavoittavat, huijaavat, loukkaavat, pahoinpitelevät tai käyttävät sinua jollain tavoin hyväkseen. Et luultavasti koe oloasi luottavaiseksi ja turvalliseksi vaan näet uhkakuvia ihmissuhteissasi. Sinun on yleensä vaikea luottaa ihmisiin. Saatat suhtautua epäillen toisten aikomuksiin ja uskot läheistesi pettävän sinut tavalla tai toisella. Et päästä ketään lähellesi etkä uskalla avautua ihmissuhteissasi. Olet varovainen ja saatat testata ovatko ihmiset luottamuksesi arvoisia. Saatat kuitenkin viehättyä ihmisistä jotka ovat hyväksikäyttäjiä ja annat heidän kohdella itseäsi huonosti. Toistuvat hyväksikäytön kokemukset vahvistavat tunnelukkoa ja syövät omanarvon tunnetta. Tämä voi johtaa siihen, että sinun on vaikea päästä suhteesta jossa sinua kohdellaan kaltoin.

Rankaisevuus
Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva
Testin suorittaneista 16% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 57% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
Olen ankara itselleni jos teen virheen tai tunaroin ja saatan rangaista itseäni siitä. 5
Olen vihainen itselleni koska olen niin heikko, tunteellinen tai tarvitseva. 5
Moitin tai nimittelen itseäni tyhmäksi, laiskaksi tai itsekkääksi. 5

Olet hyvin ankara itsellesi ja rankaiset itseäsi jos toimit väärin. Olet usein vihainen itsellesi ja moitit itseäsi tekemistäsi virheistä. Saatat miettiä tekemisiäsi jälkikäteen, ja tuntea syyllisyyttä tai häpeää siitä miten olet toiminut. Saatat olla vihainen itsellesi koska olet joskus heikko, tunteellinen tai tarvitseva. Jos jotain pahaa tapahtuu sinulle, saatat ajatella että se oli ansaittua, etkä kaipaa myötätuntoa tai sääliä. Saatat olla rankaiseva myös lähimmäisiäsi kohtaan. Lapsesi saattavat kuulla kunniansa jos asiat eivät mene mielesi mukaan. Sinun on vaikea antaa anteeksi itsellesi ja toisille etkä hyväksy puolusteluja kovin helposti.

Vaativuus
Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva
Testin suorittaneista 19% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 75% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
Minun on hoidettava kaikki velvollisuuteni ennen kuin voin levätä. 5
Minun täytyy tehdä parhaani, toiseksi paras ei kelpaa. Aina on vara parantaa. 5
Menestyn elämässäni mutta minun on vaikea pysähtyä nauttimaan siitä. Elämä tuntuu suorittamiselta. 5

Olet vaativa itseäsi kohtaan, vaikka luultavasti itse pidät vaativuuttasi ihan kohtuullisena. Sinusta tuntuu, että koko ajan on tehtävä jotain, saatava aikaan tai pidettävä asiat ja tavarat järjestyksessä. Et voi olla tyytyväinen itseesi jos et täytä vaatimuksiasi - siksi tuntuu ettei mikään koskaan riitä, aina on jotain tavoittelemisen arvoista. Riittämättömyyden, epäonnistumisen, huonommuuden ja häpeän tunteet vaanivat ja iskevät ellet yllä koviin vaatimuksiisi. Ponnistelet välttääksesi näitä ikäviä tunteita ja se aiheuttaa sinulle ahdistusta ja stressiä. Stressi saattaa ilmetä erilaisina fyysisinä oireina - unettomuutena, väsymyksenä, korkeana verenpaineena, vatsahaavana tai paniikkikohtauksina. Sinun on vaikea rentoutua ja vain nauttia elämästä. Saatat olla enimmäkseen turhautunut ja ärtynyt itseesi ja toisiin. Elämä on suorittamista, ja uskot että se joskus tuo sinulle palkinnon - vapauden tai täydellisyyden. Loppujen lopuksi saavutukset kuitenkin tuntuvat tyhjiltä ja hamuat seuraavia tehtäviä ja haasteita. Jos päätät menestyä jossain, luultavasti menestyt siinä - osaamatta kuitenkaan pysähtyä nauttimaan menestyksestä. Ehkä lyöt laimin ystäviäsi tai läheisiäsi - koska et ehdi rentoutua ja antaa toisille aikaasi.

Hyväksynnän haku
Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva
Testin suorittaneista 17% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 68% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
Minulle on tärkeää että kaikki ihmiset pitävät minusta, myös sellaiset joista minä en pidä. 3
Kun teen päätöksiä, joudun miettimään hyväksyvätkö muut valintani ja miten he reagoivat päätöksiini. 5
Yritän kuulua joukkoon ja muuntaudun sen mukaan mitä odotan toisten haluavan minulta. 6

Sinulle on tärkeää, että kaikki ihmiset pitävät sinusta, jopa ventovieraat. Pyrit olemaan muille mieliksi. Vaikka et pitäisi jostain henkilöstä, haluat kuitenkin että hän pitää sinusta. Saatat tehdä pääköksiä ajatellen hyväksyvätkö vanhempasi, kumppanisi tai ystäväsi ne. Et ehkä uskalla tehdä asioita oman mielesi mukaan, koska pelkäät että sinua moititaan tai kritisoidaan. Ryhmässä yrität kovasti kuulua joukkoon ja saatat muuntautua sen mukaan, miten odotat muiden haluavan sinulta. Toivot että sinusta pidettäisiin, ja pyrit välttämään ristiriitoja tai toisten loukkaamista. Et esitä omia mielipiteitä torjunnan pelossa, tai sitten esität voimakkaita mielipiteitä testataksesi miten muut sinut hyväksyvät. Saatat pukeutua hyvin sovinnaisesti, ettet tuntisi itseäsi ulkopuoliseksi tai erilaiseksi. Teet paljon sen eteen, että ihmiset arvostaisivat sinua. Saatat hankkia menestystä, saavutuksia statusta, rikkautta tai kauneutta, jotta muut voisivat arvostaa sinua. Sinun on vaikea arvostaa itseäsi sellaisena kuin olet, sen sijaan muut ihmiset toimivat arvokkuutesi peilinä.

Vajavuus
Tunnelukon voimakkuus: vahva
Testin suorittaneista 20% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 54% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
Ihmiset saavat minut toisinaan tuntemaan itseni arvottomaksi tai häpeälliseksi. 4
Minun on vaikea ymmärtää miksi kukaan voisi oikeasti pitää minusta. 6
Esitän ihmisille muuta kuin todella olen ja pelkään, että paljastun ja huonommuuteni tulee ilmi. 3

Olemassaoloasi leimaa arvottomuuden kokemus, joka ilmenee uskomuksena omasta kelvottomuudesta. Saatat puhua itsestäsi alentavaan sävyyn, olet kriittinen, ankara ja vihainen itsellesi. Ikään kuin sinussa olisi sisimmässäsi jotain häpeällistä ja vastenmielistä, joka pitää piilossa. Luultavasti peittelet ongelmiasi ja virheitäsi ja välttelet niistä puhumista ettei häpeän tunne valtaisi sinua. Joudut pitämään todelliset tunteesi ja ajatuksesi salassa, et halua myöntää muille olevasi tunteellinen tai tarvitseva ihminen. Esität ihmisille muuta kuin todella olet ja samalla pelkäät paljastumista. Koet muiden sanomiset herkästi arvosteluna ja kritiikkinä, jolloin vajavuuden tunteesi saattaa saada sinut suuttumaan. Ehkä hyökkäät vajavuuden tunnettasi vastaan olemalla kriittinen ja vähättelevä muita kohtaan - myös kumppaniasi tai lapsiasi kohtaan. Saatat tuntea vetovoimaa torjuviin ja kriittisiin ihmisiin, jotka entisestään voimistavat vajavuuden tunnelukkoasi.

Pessimistisyys
Tunnelukon voimakkuus: vahva
Testin suorittaneista 28% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 70% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
Kiinnitän paljon huomioita elämän negatiivisiin asioihin. 5
Vaikka jotain hyvää tapahtuisi, pelkään että seuraavaksi tapahtuu jotain ikävää. 5
Pyrin olemaan huolellinen etten tekisi vääriä asioita, jotka voivat johtaa katastrofiin. 3

Olet pessimisti, ja kiinnität huomiota enemmän elämäsi kielteisiin kuin positiivisiin asioihin. Olet kova huolehtimaan ja murehdit tulevia tapahtumia tai tilanteita. Jos asiat tuntuvat menevän hyvin, se vaikuttaa vain väliaikaiselta. Jos jotain hyvää tapahtuu. odotat että jotain pahaa on tapahtumassa seuraavaksi. Pelkäät, että saatat tehdä päätöksiä jotka johtavat kriisiin tai katastrofiin. Pelkäät virheitä ja pyrit siksi olemaan mahdollisimman huolellinen.

Ulkopuolisuus
Tunnelukon voimakkuus: vahva
Testin suorittaneista 25% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 64% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
En oikein sovi joukkoon vaan koen usein itseni ryhmässä ulkopuoliseksi. 5
Olen perustavaa laatua olevalla tavalla erilainen kuin muut. 2
Välttelen sosiaalisia tilanteita koska joudun olemaan niissä varuillani. 5

Tunnet usein ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa ja se saa sinut välttelemään niitä. Ehkä tunnet itsesi erilaiseksi, muita huonommaksi keskustelijaksi ja siksi ulkopuoliseksi. Uusien ihmisten kanssa tunnet olosi epämukavaksi ja hermostuneeksi etkä oikein tiedä mitä sanoisit. Saatat arkailla huomion kohteena olemista ja jännittää esiintymistä. Ahdistuneena mietit mitä muut ajattelevat sinusta. Hermostuneena et kykene käyttämään sosiaalisia taitojasi vaan menetät varmuutesi ja vetäydyt. Olet ehkä tottunut välttelemään kanssakäymisiä ja sosiaalisia tilanteita siinä määrin että se tuntuu ihan luonnolliselta - kuitenkin jokin sinussa kaipaa samalla läheisempää yhteyttä kanssaihmisiin. Ryhmässä saatat teeskennellä olevasi enemmän muiden kaltainen tai haluat antaa hyvän vaikutelman itsestäsi. Saatat hankkiutua työskentelemään tehtävissä, jossa ei vaadita paljon vuorovaikutusta. Läheisissä suhteissa tunnet olosi varmemmaksi ja levollisemmaksi - voit olla enemmän oma itsesi. Toistuvat ulkopuolisuuden kokemukset vahvistavat tunnelukkoasi ja se saa sinut välttelemään entistä enemmän ikäviä sosiaalisia tilanteita.

Epäonnistuminen
Tunnelukon voimakkuus: vahva
Testin suorittaneista 21% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 58% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
En ole mielestäni yhtä lahjakas enkä ole niin menestynyt koulussa tai työelämässä kuin muut. 4
Välttelen haasteita ja vaikeita tehtäviä etten epäonnistuisi ja tulisi nöyryytetyksi. 3
Vertaan usein itseäni toisiin ja pidän itseäni jollain tavoin epäonnistuneena. 5

Uskot olevasi tuomittu epäonnistumaan, ikään kuin sinulta puuttuisi jotain olennaisia taitoja tai kykyjä. Olet saattanut oppia välttelemään haasteita tai vaikeita tehtäviä epäonnistumisen pelossa. Saatat uskoa että et osaa tai et kykene tekemään jotain, ja siksi viivyttelet etkä ole halukas yrittämään tosissasi. Saatat verrata itseäsi muihin ja pitää itseäsi epäonnistuneena, huonompana tai lahjattomampana kuin toiset. Ajattelet että toiset ovat menestyneet paremmin, etkä anna arvoa omille saavutuksillesi - aina löytyy joku joka on menestynyt tai pärjännyt paremmin. Epäonnistumien tunnelukko näyttäytyy varsinkin työelämässä. Saatat vältellä uralla etenemistä, haasteiden ottamista, ylennyksiä, työhön sitoutumista tai aloitteellisuutta. Saatat yrittää kompensoida epäonnistumisen tunnetta vaatimalla itseltäsi hyviä suorituksia ja virheettömyyttä. Ajan myötä usko omaan itseen heikkenee ja epäonnistumisen tunnelukko voimistuu jokaisen epäonnistumiseksi koetun tilanteen myötä.

Hylkääminen
Tunnelukon voimakkuus: vahva
Testin suorittaneista 27% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 61% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
Pelkään että menetän rakastamani ihmiset tavalla tai toisella. 3
Rakastun ihmisiin jotka eivät halua tosissaan sitoutua tai pelkään itse sitoutumista. 5
Minun on vaikea kestää lyhyttäkään eroa läheisistäni ja ahdistun jos joku josta välitän ottaa minuun etäisyyttä. 3

Menetyksen pelko ohjaa elämääsi - olet huolissasi yksin jäämisestä. Uskot että läheisesi kuolevat tai jättävät sinut. Pelkäät jääväsi yksin ja luultavasti takerrut läheisiin ihmisiisi, mutta samalla karkotat heidät luotasi - pahin pelkosi on kuin itseään toteuttava ennuste. Menettämisen pelkoa seuraa luottamuksen puute joka tulee usein ilmi kontrollointina, omistushaluisuutena ja mustasukkaisuutena. Riippuvuudet voivat olla selviytymiskeinosi, joilla yksinolon aiheuttama ahdistus tuntuu siedettävämmältä. Koet suhteisiin kuuluvat tavalliset erotilanteet ahdistaviksi etkä luota siihen että suhde kestäisi erot. Tulkitset herkästi toisen tekemisiä tai tekemättä jättämisiä eroaikeiksi ja saatat ylireagoida niihin, vaikkapa siihen kun toinen ei vastaa puheluusi tai tekstiviestiisi. Vaikka suhde olisi vakaa, se luultavasti tuntuu vain väliaikaiselta - ikään kuin se olisi koko ajan vaakalaudalla. Saatat itse epätoivoissasi uhata erolla, ikään kuin testataksesi odotustasi - joko suhde nyt päättyy. Menetyksien myötä tunnelukko vahvistuu ja alat uskoa ettei mistään löydy kestävää suhdetta.

Riittämätön itsekontrolli
Tunnelukon voimakkuus: vahva
Testin suorittaneista 24% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 62% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
Olen impulsiivinen ja pitkästyn helposti, rutiinitehtävät ole minua varten. En aina mieti tekojeni seurauksia. 2
Minun on vaikea asettaa rajoja itselleni ja siksi teen liikaa asioita jotka ovat haitallisia minulle (esim. juon, syön, poltan, pelaan uhkapelejä). 3
Minun on vaikea hallita halujani, tunteitani ja mieleni yllykkeitä. Minun on vaikea ilmaista vihaa rakentavasti. 5

Olet impulsiivinen, annat mielijohteiden ohjata elämääsi. Sinun on vaikea keskittyä mihinkään pitkäksi aikaa, koska mieleesi tulee toimintayllykkeitä ja haluaisit tehdä jotain muuta. Sinun on vaikea hallita omia halujasi, tunteitasi ja mielen yllykkeitä. Et aina mieti tekojesi seuraamuksia, mikä saattaa sinut ongelmiin. Olet ehkä joutunut ongelmiin auktoriteettien kanssa. Elämäsi on enemmän tai vähemmän kaaoksessa. Sinun voi olla vaikea ilmaista vihaasi rakentavasti, vaan se ilmenee raivokohtauksina ja sopimattomana käyttäytymisenä. Itsekurin ja rajojen puute johtaa helposti riippuvuuksiin: juomiseen, tupakointiin, ylensyöntiin, seksiriippuvuuteen, nettiriippuvuuteen tai muuhun ongelmakäyttäytymiseen. Aloitat hankkeita hetken mielijohteesta, mutta hankkeet jäävät usein puolitiehen, ja niitä useita menossa yhtä aikaa. Työelämässä impulsiivisuutesi saattaa johtaa toistuviin epäonnistumisiin, kun et pääse tavoitteisiisi. Ihmissuhteissa saatat etäännyttää läheisesi käyttäytymiselläsi. Saatat tuntea vetoa vaativiin, järjestelmällisiin ja kurinalaisiin ihmisiin, jotka tuovat vastapainoa kurittomuuteesi.

Tunnevaje
Tunnelukon voimakkuus: keskivahva
Testin suorittaneista 18% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 55% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
En saa tarpeeksi rakkautta, huolenpitoa enkä hellyyttä. 3
Suhteen alussa olen toiveikas ja uskon löytäneeni elämäni kumppanin. Suhde päättyy kuitenkin aina pettymykseen. 5
Minulla ei juurikaan ole ollut ketään, joka todella ymmärtäisi, kuuntelisi ja välittäisi minusta. 1

Sinusta tuntuu että kukaan ei tyydytä rakkauden ja huolenpidon tarvettasi, ja luultavasti uskot ettei kukaan todella kuuntele eikä ymmärrä sinua. Saatat välttää rakkaussuhteita, suhteet jäävät lyhyeksi tai sitten suojaat itseäsi ihastumalla henkilöön joka ei ole saatavilla. Saatat ihastua kylmiin, torjuviin, pidättyviin ja vähän antaviin henkilöihin. Jokin heissä viehättää sinua. Suhteet päättyvät usein alkuhuuman ja kovien odotusten jälkeen karvaaseen pettymykseen. Ehkä suuri toiveesi siitä että kumppanisi muuttuisi ja vielä joskus voisi täyttää tarpeesi pitää sinut suhteessa kylmän kumppanin kanssa. Saatat odottaa, että rakastettusi pitäisi lukea ajatuksesi ja osaisi automaattisesti tyydyttää hellyyden ja läheisyyden tarpeesi. Sinulle ei ole ehkä tullut mieleesikään ilmaista tarvettasi, sen sijaan saatat vetäytyä tai loukkaantua jos toinen ei pysty täyttämään rakastetuksi tulemisen kaipuutasi. Toistuvat vaille jäämiset vahvistavat tunnelukkoa ja uskot entistä vahvemmin ettet koskaan löydä elämäsi kumppania ja ettet ikinä saa tarvitsemaasi rakkautta.

Riippuvuus
Tunnelukon voimakkuus: keskivahva
Testin suorittaneista 21% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 48% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
En pärjää yksin vaan tarvitsen toisia jotta selviän arjen vastuissa. En osaa huolehtia itsestäni. 3
Minun on vaikea luottaa omaan kykyyni tehdä oikeita päätöksiä yksinkertaisissakin asioissa. 4
Välttelen vastuuta, aloitteellisuutta ja haasteellisia tilanteita, koska en luota kykyihini. 3

Uskot, että olet jollain tavalla kykenemätön pitämään itsestäsi huolta. Et luota omaan arviointikykyysi. Tarvitset siksi muita ihmisiä kannattelemaan ja tukemaan sinua ja pitämään sinusta huolta. Olet riippuvainen läheisistäsi etkä ole itsenäinen, omillaan pärjäävä aikuinen. Luultavasti olet edelleen läheisissä tekemisissä vanhempiesi kanssa, jotka vaikuttavat elämääsi voimakkaasti. Päätösten tekeminen on sinusta vaikeaa, kysyt ehkä neuvoa ja vahvistusta muilta, muutat mieltäsi monta kertaa ja lopuksi saatat olla kuitenkin epävarma päätöksestäsi. Saatat vältellä vastuuta, aloitteellisuutta ja haasteellisia tilanteita. Tunnet luultavasti ahdistusta ja epätoivoa jos joudut ottamaan enemmän vastuuta kuin mihin tunnet kykeneväsi. Ehkä ainoa keinosi selviytyä on lyöttäytyä yhteen vahvan henkilön kanssa joka pitää sinusta huolta mutta myös määrää elämästäsi - näin riippuvuus toisesta kasvaa ja tunnelukko voimistuu.

Suojattomuus
Tunnelukon voimakkuus: keskivahva
Testin suorittaneista 23% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 54% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
Pelkään ja olen huolissani siitä että minä itse tai läheiseni sairastuvat tai joutuvat onnettomuuteen. 2
Murehdin jatkuvasti raha-asioita ja pelkään että joudun vararikkoon tai menetän asemani. 4
Minusta maailma on vaarallinen paikka, vaaroja tuntuu olevan kaikkialla. 2

Olet kova huolehtimaan ja usein peloissasi - koet olosi turvattomaksi. Murehdit kohtuuttomasti terveyttäsi, vaaroja tai onnettomuuteen joutumista, taloudenhoitoa tai kontrollin menettämistä. Saatat valita kumppanin joka auttaa ja suojelee sinua tai odotat että kumppanisi on peloton ja vahva - kyvykäs suojelemaan sinua vaaroilta. Pelkosi saattavat aiheuttaa sinulle ahdistus- tai paniikkikohtauksia - tai sitten olet jatkuvasti enemmän tai vähemmän ahdistunut etkä voi nauttia arjesta. Saatat turvautua riippuvuuksiin ahdistuksen helpottamiseksi. Pyrit varmistumaan että olet turvassa. Siksi olet oppinut välttelemään riskejä: hissejä, autoilua, kaupungilla liikkumista, matkustamista, investointeja tai uramahdollisuuksia - pitäydyt mieluummin vanhassa tutussa ja turvallisessa. Pelot rajoittavat elämääsi ja läheisiäsi joiden täytyy sopeutua pelkoihisi. Jatkuva murehtiminen ja vaarojen välttely tyypillisesti lisää entisestään välttelykäyttäytymistä ja voimistaa pelkoja ja suojattomuuden tunnelukkoa.

Emotionaalinen estyneisyys
Tunnelukon voimakkuus: heikko
Testin suorittaneista 31% sai saman voimakkuuden tulokseksi. 68% sai vähintään keskivahvan tulokseksi.

Vastauksesi:
Minun on vaikea ilmaista tunteitani spontaanisti. 2
Sisälleni kertyy vihaa ja mielipahaa, joita en juurikaan ilmaise. 2
Pyrin kontrolloimaan itseäni etteivät tunteet vie minua mukanaan. 2

Sinun on vaikea ilmaista tunteitasi spontaanisti. Sinusta on hämmentävää ilmaista positiivisia kiintymyksen tai välittämisen tunteita toisille ihmisille. Uskot että tunteet on parempi pitää sisällään ja siksi pyrit kontrolloimaan itseäsi, varsinkin muiden seurassa. Sisällesi on luultavasti kertynyt paljon vihaa ja mielipahaa, joka on ilmaisematta. Sinusta saattaa tuntua että olet kuin painetynnyri, joka saattaa purkautua milloin tahansa, siksi yrität hallita tekemisiäsi ja tunteitasi.


Tilastotietoa: vastaajien tunnelukot yleisyysjärjestyksessä
Testin suorittaneiden tulos, vähintään keskivahva, osuus prosenteissa (=kuinka monella on tämä tunnelukko vähintään keskivahva). Tilasto pohjautuu 25000:een viimeisimpään tulokseen.

1. Uhrautuminen 87% (tuloksesi: erittäin vahva)
2. Alistuminen 82% (tuloksesi: erittäin vahva)
3. Vaativuus 75% (tuloksesi: erittäin vahva)
4. Pessimistisyys 70% (tuloksesi: vahva)
5. Hyväksynnän haku 68% (tuloksesi: erittäin vahva)
6. Emotionaalinen estyneisyys 68% (tuloksesi: heikko)
7. Ulkopuolisuus 64% (tuloksesi: vahva)
8. Riittämätön itsekontrolli 62% (tuloksesi: vahva)
9. Hylkääminen 61% (tuloksesi: vahva)
10. Kaltoin kohtelu 60% (tuloksesi: erittäin vahva)
11. Epäonnistuminen 58% (tuloksesi: vahva)
12. Rankaisevuus 57% (tuloksesi: erittäin vahva)
13. Tunnevaje 55% (tuloksesi: keskivahva)
14. Suojattomuus 54% (tuloksesi: keskivahva)
15. Vajavuus 54% (tuloksesi: vahva)
16. Riippuvuus 48% (tuloksesi: keskivahva)
17. Oikeutus 35% (tuloksesi: ei tunnelukkoa)
18. Kietoutuneisuus 28% (tuloksesi: ei tunnelukkoa)
Testi on suoritettu yhteensä 150447 kertaa.

Selvitä omat tunnelukkosi TÄÄLLÄ.

Laiskahko sunnuntaipäivitys

Eilen olikin siitä erikoinen päivä, että lähdin M:n mukaan juhlistamaan hänen äitinsä syntymäpäiviä. Kyllä, luitte oikein. Ennen lähtöä filikset oli jotakuinkin iik apua, ahdistus paniikki, mitähän tästäkin taas tulee!? Ja ravasin ympäri kämppää etsimässä itsetunnon kohotusväleineitä.

Herrasta ei ollut yhtään apua, kun se moitti mua jälleen kerran ylipukeutumisesta. Totesin sille, ettei sitä voi tietää mihin tässä vielä päätyy ja että tän näkösenä saa baarista aina ilmaset drinkit! Jostain syystä se ei ollu miehen mielestä hyvä juttu, miksiköhän...?


No ei vais. Ihan hyvillä mielin lähdettiin matkaan, joskin mua ahdisti vähän se, että tapaamisajaksi oli ilmoitettu kello 17.00 ja me oltiin matkalla lähempänä kuutta. En tykkää myöhästellä, vaikkei saapumisajalla olisikaan niin merkitystä. Mikäli joku aika on sovittu, niin sitten noudatetaan sitä! Terveisin stressipallo.


Käytiin ensin pitsalla Vespassa. Muut söi pitsaa täytteineen päivineen ja mä mussutin vallan tyytyväisenä reunapaloja. Oisin toki voinut tilata itselleni sen margaritapitsan, mutten olis jaksanu syödä sitä kokonaan, enkä ollu valmis maksamaan 12€ juustosta, parista palasta tomaattia ja basilikasta.

Muut nautiskeli viiniä ja sen sellaista ja meikäläinen litki lähinnä colaa. Taisin mä sen illan aikana juoda peräti yhden lonkeron ja Smirnoff icen, mutta kun ei uppoo, niin ei uppoo. M:n äitiä vähän kummastutti, etten käy kauheesti ulkona, tai muutenkaan dokaile, kun meillä ei ole edes lapsia. NO NII'I! Kenties mä valkkaisin mieluumin ne lapset kun dokaamisen, mutta kun sellaset päätökset ei yleensä oo ihan  vaan yhden ihmisen päätettävissä. Meitsi nyt vaan viihtyy paljon paremmin ton karvasen lapsen kanssa kotona, kuin baarissa tappamassa aivosoluja. 

Ei toi mekko oikeesti oo noin lyhyt!!!
Meidän oli tarkoitus mennä tanssimaan, mutta sen sijaan hytistiin terassilla ja käytiin homobaarissa kuuntelemassa karaokea. Yritettiin me toki päästä Baker'siin, mutta M ei maastohousuillaan päässyt sisään. Muah! Siitäs sai, kun syytti mua ylipukeutumisesta.

Yhteenvetona sanottakoon, että ilta meni paaaljon paremmin kuin odotin, jaksoin kukkua muiden mukana kahteen asti, vaikka aloitin haukottelun jo kahdeksalta ja nauroin vatsani kipeäksi. M:kin oli koko illan erityisen huomaavainen, sellainen johon minä aikoinaan rakastuin.

Ps. Aika nätisti oon vissiin nukkunu, kun meikitkään ei ole yhtään levinneet!?



lauantai 25. toukokuuta 2013

Urtekramin tuotepalkinto

Osallistuin tuossa taannoin Buzzadorin Urtekraim kampanjaan ja voitin Urtekramin tuotepaketin aiheesta kertovalla blogikirjoituksellani! Osallistuin myös Buzzadorin Veet-kampanjaan, mutta paketti oli sitten kuljetuksessa kadonnut ties minne, joten harmiksenne/onneksenne, ette nyt pääse näkemään karjumisvideotani säärikarvojen vahaamisesta. Sen sijaan jaksanen jossain vaiheessa tehdä jonkinmoisen meikkipostauksen Maybellineltä saamillani meikeiltä, vaikken varsinaiseen Who's Got The look? kilpailuun ennättänytkään osallistua.


Lakritsijauhetta leipomuksiin ja jälkkäreihin

Lakritsijuurella maustettuja manteleita ja rusinoita, auringonkukansiemeniä ja hedelmämysliä

Rusinoita, aurinkokuivattuja viikunoita, taateleita ja aprikooseja.

Punaisia linssejä ja täysjyväspagettia


Hoitoaine, käsivoide ja shampoo

torstai 23. toukokuuta 2013

Videoo, videon perään...

Pahoittelen pitkää postaustaukoa! Tässä on nyt ollut töitä ja ylitöitä ja terapiaa ja kaikenmoista hässäkkää! Tänään kuitenkin loppu duuni, joten mulla on taas aikaa postailla enemmän ja mulla onkin valmiina pari aihetta, joten valmistaukaa postaustulvaan!

Mulla oli hirveen hieno idea tehdä videopostaus mun arjesta ja kävelyttää kameraa mukanani kaikkialla, mutta sit rupes kauheesti hävettää ja jemmasin kameran heti kun lähistöllä näkyi yksikin ihminen... Ja ajatuksena oli myös kuvata arkea ns. spontaanisti, eikä niin, että tarkotuksen mukaisesti juttelen kameralla valmiiksi mietittyjä asioita.

Ei mennyt siis ihan putkeen, mutta tässä nyt kuitenkin jotain höpinöitä ja kuulumisia! (Ja sori, että mutisen taas...)








perjantai 17. toukokuuta 2013

Ai mikä viikonloppu? Ai mikä lepo? Voiko niitä syödä?

Tää ei kyllä ole mun viikko. Ihan hirveetä säheltämistä, mutta minkäs sille voi kun on tämmönen syntymäströmssi!

Yks päivä mut yllätettiin kysymyksellä "haluaisitteko tulla viikonloppuna töihin?" Ja kun yleensä ajattelen, ennen kuin puhun, tänä kyseisenä päivänä puhuin ennen kuin ajattelin: "kyllä mä ainakin voin tulla!" Varsinainen jees-mies Ranninen taas asialla. Ei siinä mitään, mielellänihän mä ansaitsen vähän ylimääräistä, mutten sitten tullut miettineeksi sitä seikkaa, ettei mulla ole ollut vapaata ja aikaa levätä viimiseen 11 päivään, eikä tule olemaan ainakaan seuraavaan kahdeksaan päivään. Tämmöselle valmiiksi väsyneelle ja masentuneelle käppänälle se on aika paljon se. Menee terapiaki ihan hukkaan ku tyyliin nukun siellä!

Eilen olin taas vähällä myöhästyä bussista ja nukkua pysäkin ohi. Lisäksi kärsin varsin mallikkaasta päänsärystä. (Laatua kohta lentää laatta). No ihanat sitten metsästi mulle särkylääkettä ympäri taloa ja päänsäryn lisäksi mua vaivasi se, että musta oli niin hirveästi vaivaa. Meidän ohjaaja rukkakin metsästi buranaa vielä sen jälkeen kun olin jo helpotusta saanut.

"On mulla tuolla laukussa yks siideriki, jos siitä on apua!"

Reps ja kops! Aivan mahtava tyyppi.

Aivan mahtava tyyppi on myös Jaana, joka tuli yllättäen hakemaan mut töistä! Se tuli mun seuraksi pankkiin katsomaan kun kärsin paniikkikohtauksen alkuoireista, vei mut postiin noutamaan yhtä viiden kilon pakettia (tästä lisää tuonnenpana!) ja reissun kruunattiin komiasti käynnillä kotipitsassa. Siellä oli tosi mukavan tuntuinen ulkomaalainen heppu, joka oli töissä vasta kolmatta päivää ja jutteli meille hirveesti kaikkea. Ei ees haitannut, että reunat oli vähän palanu, kun tyyppi oli jotenkin niin symppis.

Saas nähdä mitä tänään tapahtuu. Mikäli nyt vihdoin saisin ton kameran ladattua voisin nappasta sen huomenna mukaani ja tehdä jonkinmoinen "my day" postauksen. Luultavasti strömssään senkin.

tiistai 14. toukokuuta 2013

Ei menny niinku Strömsössä osa 173

Tää ei oo mun päivä. Oikeasti. Ensin huomaan, että yöksi lataukseen laitettu ipod ei suinkaan ole ladannut itseään täyteen, vaan päinvastoin kuluttanut loputkin virrat mitä siinä oli.

Toisekseen yritin kuumeisesti etsiä jo vuoden alussa tullutta verkkopankin uutta turvalukukorttia, jonka olen "hyvään talteen" laittanut. Kortti ei ole siellä missä luulen sen olevan. Puolen tunnin etsintöjen jälkeen kuori, jossa kortti on tullut löytyy vessasta laatikosta, jossa säilytän hiustenkuivaajaa. Korttia ei löydy ja se kummittelee mielessäni koko loppupäivän.

Lähden töihin ja vaihtobussi leviää tielle päästyään pysäkiltä peräti 2cm eteenpäin. Jään odottamaan seuraavaa, jonka takia myöhästyn toisesta vaihdosta ja töistä.

Tauolla huomaan unohtaneeni myslipatukat kotiin ja kärsin pikkunälästä koko päivän, joka btw vietettiin tänään koneella eli nukahtamisriski oli vähintään sen 90%. Onneks mulla ei oo taas harmainta hajua mitä oon puolet ajasta tehny. Toivottavasti en ainakaan virheitä.

Kotona turvalukukortin metsästäminen johtaa laihoin tuloksin. Etsityn sijaan löydän mummin vanhan laskun vuosimallia 2009 ja vanhaakin vanhemman turvalukukortin. Olen jo antamassa periksi ja tilaamassa uutta korttia netistä, kun pankin sivu ilmoittaa tapahtuneesta virheestä. Ei enää paljon naurata. Joko kohta olis viikonloppu?

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Mahotonta meininkiä!

Eilen vietettiin serkun 25v synttäreitä ja täytyy sanoa, etten varmaan oo nauranu koko tän vuoden aikana yhteensäkään niin paljon kuin eilen! Kiitos siis kaikille paikalla olleille, sekä kärsivälliselle kuskille.



Osa porukasta oli jo hyvässä maistissa, kun päästiin paikalle. Ite päätin ottaa rauhallisesti ja maistelin lähinnä alkon limuviinoja, kunnes sitten käskettiin maistaa boolia ja siitähän se ajatus sitten lähti...

Tarjolla oli myös päivänsankarin tekemää voileipäkakkua
Iltasella ruvettiin pelaamaan Jälkipyykkiä, josta ei tahtonut tulla yhtään mitään, kun yheltä oli koko ajan kortit hukassa ja toinen hamstrasi niitä muidenkin edestä ja huuteli vastauksia ääneen.

"Hei mul ei oo kaikkii korttei!?"

Jälkipyykin jälkeen pelattiinvähän Aliasta, eli yks arvuutteli ja muut huuteli vastauksia.

"Te ette tykkää tästä ja tää laitetaan narulle"
"TAMPPOONI!"
"Laitaks sä tamppooneja narulle?"

"Tämmösen kaikki haluu"
"Perse!"

"Mä oon tämmönen ihminen"
"Turisti!"

"Aina sunnuntaina..."
"Krapula!"
"Virvotaan!"

Levotonta meininkiä. Ei voi muuta sanoa. Muiden järjestäessä jonkinlaista äänestystä jatkopaikasta (Fennia vai Pinokkio) me päätettiin M:n kanssa lähteä kotiin. Koirallakin oli vissiin ollu jos jonkinmoiset bileet mun ja M:n poissa ollessa, sillä se oli taiteillu hileisellä kasvomaalilla olohuoneen lattiaa. Taiteilijasielu.

Tänään olikin sitten vuorossa kakkukahvit Espoossa äitienpäivän kunniaksi. Voin kertoo, ettei bussilla matkustelu ole pienessäkään krapulassa mitään kovin suurta herkkua. 

Kovin herkullista oli sen sijaan siskon leipoma kakku, joka sisälsi "suklaata, suklaata ja suklaata". Tilattiin myös pitsaa, joskin pizzataxin karvakädet olivat päättäneet maustaa lettusen vähän järeimillä mausteilla, kuin ennen muinoin ja näin ollen jäi kyllä puolet syömättä.





Kaikesta kivasta huolimatta musta tuntuu, etten oo ehtiny levätä ollenkaan, joten vähän jänskättää tuo tuleva työviikko, varsinkin kun se on täyspitkä ja pyhätön. Toisaalta yritän motivoida itseäni sillä, että töitä on enää kolme viikkoa jäljellä. JAKSAA, JAKSAA!

lauantai 11. toukokuuta 2013

Terrorisointi päässäni pakottaa oksentaa

VAROITUS! Seuraava teksti sisältää mm. armotonta avautumista, sarkasmia ja ironiaa. Mikäli haluatte lukea jotain iloisempaa, skipatkaa tämä postaus. Oikeasti.


Eilinen terapiasessio meni taas puidessa parisuhdetta ja pettämistä. Ajankohtainen aihe siinä mielessä, että mies sanoi näkevänsä miespuolista kaveriaan, mutta olikin kokkailemassa illallista jollekin naiselle. Ovat kuulemma vaan kavereita, mutta mun vaisto on näiden asioiden suhteen ollut harvoin väärässä. Se kuvottava olo mikä tulee, joka kerta kun tuntee miehen olevan pahoilla teillä on asia, jota ei voi sivuuttaa. Eikä se mulle kokkaile kun pari kertaa vuodessa, miksi sitten muille naisille!?

Toisekseen en keksi mitään muuta syytä valehdella viestittelevänsä veljensä kanssa, väittää kohta että se olikin äiti ja varjella puhelinta sylissään väärinpäin, kuin kalleinta aarrettaan. Toki toinen vaihtoehto on, että olen vain lopultakin tullut hulluksi, kuten olen pelännyt. Eilen siis tapeltiin siitä, ettei M suostunut näyttämään kenen kanssa viestitteli. Ei mua ne viestien sisällöt niinkään kiinnostanut, ainoastaan lähettäjä. Voisin pistää pääni melkein pantiksi, ettei se viittä tuntia viestitellyt äitinsä kanssa. Olen huono ihminen, koska en luota miehen sanaan. Hienoa. Mä olen taas huono ihminen, koska en pysty tosta vain luottamaan ihmiseen jonka pettämiset ei ole enää laskettavissa sormilla, vaan on pakko ottaa varpaat mukaan.

 Joo, tiedetään mitä te haluatte sanoa: jätä se. Nyt en kuitenkaan pyydä mielipiteitä, minun tarvitsee tehdä tämä vain purkaakseni ajatuksiani.

Kuten tavallista riita päättyi siihen, etten koskaan saanut selville viestien lähettäjää ja täten kärsin edelleen kuvottavasta oksetuksen tunteesta, mutta toisaalta kateltiin isompia asuntoja mahdollista perheenlisäystä ajatellen. Kyllä, olen hullu. Kaistapäinen idiootti. Eihän kukaan normaali ihminen nyt rupea suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta, asuntolainaa ja lasta siinä vaiheessa kun epäilee toista pettämisestä. Eihän? Mä haluaisin olla väärässä, oikeasti. Mä toivon niiiiin paljon, että mä murehdin turhaan. MUTTA KUN MÄ EN VOI TIETÄÄ VARMASTI JA SE TÄSSÄ ON PAHINTA! Tämä saatanan epätietoisuus! Oli se viestitelly jonkun naisen kanssa tai ei, niin helpottais kun sais asiasta varmuuden. Tiedän, ettei tää kuvotus ja kurkussa odotteleva oksennus katoa mihinkään, ennen kuin mä saan tietää. Tää on tapahtunu niin monta kertaa aikasemminkin ja oon edelleen sitä mieltä, että tää on se pahin hetki, kun ei voi olla varma mistään. Siinä vaiheessa kun selviää, että toinen on pettäny saa sentään luvan olla vihanen ja raivota sen hetken ja sitten selvitetään asiat ja mennään elämässä eteenpäin. Nyt mä joudun kelata tätä päässäni yhä uudestaan ja uudestaan yksin, enkä voi olla edes vihanen, kun en tiedä onko siihen oikeasti aihetta.

Keskiviikko yönä nappasin 15 ketipinoria sen yhden sijaan, jotta voisin edes hetken olla ajattelematta tätä paskaa. Mainitsin tästä miehelle, mutta se ei vieläkään suostunut paljastamaan kenen kanssa oikeasti viestitteli. En jaksa sen valheita. Miksi pitää valehdella, jos kukaan ei kuitenkaan usko? Mulla hajoaa pää ihan oikeasti. Paras ehkä oli kuitenkin miehen kommentti "en mäkään tiedä käytkö sä oikeasti terapiassa!" HAHAHAHA! Joo en, mä käyn maksullisissa miehissä! Hei C'moon!

Jos nyt jotain hyvää haetaan niin sain sen suostuteltua lähtemään tänään serkun syntymäpäiville, sekä varattua sen juhannukseksi. Tietenkään se ei voinut vielä luvata mitään, kun ei tiedä miten sillä on sillon töitä, eikä se voi oikein anoa sitä vapaaksikaan, kun se vasta alottaa uudessa paikassa. Mutta ihan vaan pojille tiedoksi, että jos se jonkun kanssa lähtee ryyppäämään niin mun! Ettäs tiedätte.


(Sori tytöt, tää tuli vaan mieleen!)

tiistai 7. toukokuuta 2013

Kaapissa

Maanantaina meininki oli töissä aika levotonta. Saatiin taas uusia jäseniä joukkoomme iloiseen ja niille piti sitten vähän neuvoa juttuja, kuten missä toimistokaappi sijaitsee.

"Voitte tulla kanssani kaappiin!" 
"Lähdemme ristiretkelle kaappiin"
"Hei odottakaahan, mäkin tuun kaappiin!"

Tiettävästi kaikki tulivat myös kaapista ulos, mikäli sinne nyt alunperinkään mahtuivat.

Totesin myös olevani kaappiälykkö tehtyäni huvikseni "ei mennyt niin kuin strömsössä" - ryhmään linkitetyn mensan äo-kotitestin. (Toki meinasin taas kirjoittaa äö. Se siitä älykkyydestä.)



Tänään olin "neljän-viikon-guruna" jelppimässä uusia tyyppejä "päiväkotiryhmässä", eli esikäsittelyssä. Olivat vallan kateellisia, kun pääsin ilrapäivästä koneelle. Oli kyllä jo aikakin. Mulla oli meinaan neljän päivän työvuorot merkkaamatta intraan. Musta on hirveen hämmentävää ja työlästä, että ensinnäkin meillä on noi leimauslaitteet, mutta jostain syystä se ei riitä, vaan vuorot pitää merkata vielä erikseen intraan ja Staffbookkiin. Miksi!?

Veron ja HR-housen yhteistyö suju paljon sutjakkaammin, kun ei tarvinnut kuin muistaa leimata itsensä sisään ja ulos. (Mulla on ehkä vähän sellanen fiilis, et olisin muutenkin mieluumin Verolla, kuin Itellalla, mut ei kerrota sitä niille...)

Meinasin kirjottaa mielipidekirjotuksen koskien lätkää ja urheilua noin yleensäkin, mut tulin sit siihen tulokseen, et joku vois vaikka vahingossa suuttua mun mielipiteistä, joten ehkä pidän mölyt (ainakin toistaiseksi) mahassani.

Huomenna pitäis töitten jälkeen jassaa raahautua kaverin tueksi psykiatrille ja sitten saakin nauttia taas yhdestä vapaapäivästä. En ole mitenkään kovin uskonnollinen, mutta kirkollisista juhlapäivistä mä tykkään!

ps. Koiruli palasi sunnuntaina kotiin ja odotteli mua tänään oikein kiltisti oven takana, kun tulin kotiin. Nimittäin olohuoneen oven takana, siis siellä minne sillä ei pitäisi olla mitään asiaa yksin ollessaan. Ketku!

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Kesä tulee, oletko valmis?

No nin tytöt ja pojat. Kesä on tuloillaan ja aurinko alkaa porottaa. Mikäli et ole vielä hankkinut aurinkovoidetta ja mikä oleellisinta, alkanut käyttää sitä, nyt olisi hyvä aika aloittaa.

Auringonvalolla on paljon positiivisia vaikutuksia, sillä se kohentaa mielialaa, lämmittää, muodostaa D-vitamiinia, sekä auttaa moniin ihotauteihin, mutta sillä on myös haittansa. Usein kuulee ihmisten sanovan "en mä pala, niin ei mun tartte käyttää mitään aurinkovoiteita", tai "mä oon koko päivän sisällä ja autossa, niin en mä tarvii". Väärin ja väärin. Vaikkei oma iho palaisi, saati ruskettuisi, se ei silti tarkoita, etteikö auringolla olisi ihoosi mitään vaikutusta. UV-säteily aiheuttaa paitsi ihon vanhenemista ja vähentää ihon kimmoisuutta, se myös lisää riskiä sairastua ihosyöpään. Vaikkei aurinkoa varsinaisesti ottaisikaan, altistuu ihminen usein tahtomattaankin auringolle. UV-säteily läpäisee myös ikkunat, joskin jotkin uusimmat ikkunat ovat UV-säteilyltä suojattuja, jolloin säteilyä pääsee läpi vähemmän, mutta suojatuinkaan ikkuna ei kuitenkaan estä säteilyä kokonaan.


Suomalaisista noin kolmannes kuuluu ihotyyppeihin I - II. Suurin osa on ihotyyppiä III ja joka kymmenes ihotyyppiä IV. Punatukkaiset ja hyvin vaaleaihoiset ihmiset yleensä sietävät huonosti aurinkoa. Rusketus ei suojaa ihoa palamiselta vaan vastaa enimmilläänkin vain suojakertoimen arvoa 4.

Aurinkovoiteen valinnassa on huomioitava kenelle tuote tulee ja missä tuotetta tullaan käyttämään. Tarjolla on omia tuotteita lapsille ja aikuisille sekä eri ihotyypeille. Mistä siis tietää mikä sopii itselle? Erityisen tärkeää on varmistaa, että tuote sisältää riittävän suojan sekä UVA- että UVB-säteitä vastaan. Suomessa riittää yleensä matalamman suojakertoimen omaavat voiteet (20–25). Voimakkaassa auringossa ja ulkomaille rantalomalle lähtiessä tarvitaan parempi suoja, eli mieluiten sk 30, tai enemmän. Suomessa korkeampi suojakerroin on myös tarpeen esimerkiksi veneiltäessä.

Omat aurinkosuoja suosikkini ovat kasvoille tarkoitetut The Body Shopin C-VITAMIINI KOSTEUSVOIDE SPF 30 ja MOISTURE WHITE SHISO BB VOIDE + SEERUMI SPF 25, sekä vartalolle levitettävä Nivea Sun Pure & Sensitive Lotion sk 30 -aurinkosuojaemulsio.



Aurinkovoiteiden käytöstä huolimatta aurinkoa suositellaan nauttimaan varjossa, etenkin keskipäivän aikaan. Silmät ja pää on myös hyvä suojata aurinkolaseilla ja lierihatulla. Nauttikaa auringosta vielä kun voitte, Suomen kesä on tunnetusti lyhyt!

Ps. Lue myös nämä ajankohtaiset postaukset:

Leggings are not pants, so cover your ass!

Me halutaan olla...?



Lähteet: www.terve.fi
Kuvat: BodyShop, Sokos

lauantai 4. toukokuuta 2013

Sleeping Beauty



Lupaamani pukuleikin kuvat, olkaa niin hyvät.
Voisi olla parempi, mutta toisaalta kylläkin.





Onko pakko olla pikkasen pläski?

Kello on kuusi aamulla, kun seison pysäkillä odottamassa bussia. Päivän aikataulu on seuraava:
Töihin klo. 6.00-> kotiin klo 15.00-> itikseen klo 17.00 -> malmille klo 17.30 -> kotiin klo. 19.30.

Terapiassa purkasin yleistä ahdistustani. "Mikä sua ahdistaa?" "Kaikki!" Erittäin yleispätevä vastaus, vaan ei riittävä, kun kyse on terapiasta.

♦ Mua ahdisti työt, se miten alan taas katoilla itseltäni ja se kuinka nukahtelen bussiin. Kuinka en tee enää muuta kun käy töissä ja nuku.

♦ Mua ahdisti ihmissuhteet. Se, että mulla on tarve olla pelastamassa kaikki ja kuinka kulutan kaiken energiani muiden auttamiseen, kun pitäisi keskittyä hoitamaan ensin kuntoon itsensä. Mua ahdisti se, kuinka huono omatunto tulee, kun ei olekaan kavereille mieliksi ja toteuta jokaista pyyntöä ja odottamatonta ehdotusta.

♦ Mua ahdisti parisuhde, se kuinka mä haluan naimisiin, saada ainakin yhden lapsen ja elää ns. normaalia perhe-elämää, johon ei kuulu se, että perheen isä juoksee kavereidensa kanssa harvasen ilta kapakoissa. Mua ahdisti se, etten kuitenkaan halua erota, joten käyn jatkuvasti päässäni valtataistelua asioista jotka ovat minulle tärkeitä. Kaikkea kun ei voi saada.

♦ Eniten mua kuitenkin ahdisti se, kuinka olen lihonnut. Ne on noi lääkkeet, jotka lihottaa ihan hulluna ja mun tekis kieltämättä välillä heittää ne mäkeen ihan vaan, että mahtuisin taas lempivaatteisiini. On ahdistavaa, että sisko, joka on ollut mua aina koon isompi käyttää yhtäkkiä paljon pienempiä farkkuja kuin minä. Kyse ei ole siitä, että haluaisin olla langanlaiha, vaan siitä, että haluan ton järkyttävän vatsan pois, jotta voisin ehkä jossain vaiheessa kesää kehdata laittaa bikinit ylleni. Ideaalitilanne voisi olla se, että näyttäisin samalta, kuin tällä hetkellä näytän vatsa sisäänpäin vedettynä. Pitäis varmaan ruveta tekemään jotain vatsalihasliikkeitä tms., mutta koska mun keuhkot prakaa ja pihisee taas kuin viimistä päivää en oikein uskaltais urheilla. Oon taas niin täynnä ristiriitoja, että pää hajoaa...

Tämän hetkinen maha normisti ja sisäänpäinvedettynä

Tän kaiken ahdistuksen vastapainoksi ajattelin leikkiä taas vaihteeksi vähän pukuleikkejä. Kuvia luvassa illemmalla.

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Hauskaa vappua kaikille! ♥

Kuu kiljusta kesään, puolikuuta pontikasta, väkiviinasta vähäsen, päänsärystä ei päivääkään. Hyvää vappua! ♥





Maanantaina oli terapiassa puhetta siitä, kuinka en välttämättä jaksaisi viettää vappua ollenkaan. Tuo työ vie kaikki mehut ja lääkitys rajoittaa alkoholin nauttimista, sillä jo yhdestäkin tulee kamalan huono olo. Ei toki sillä, etteikö hauskaa voisi pitää ilman viinaakin, mutta on se nyt vähän höhlää istua baarissa selvinpäin. Toisaalta tiesin, että jos jäisin kotiin vällyjen väliin mässäilemään ja katselemaan televisiota haikailisin kuitenkin jonnekin muualle ja olisin kateellinen muiden hauskan pidosta. Mikään ei vaan ole hyvä...

Lupauduin meikkaamaan ja laittamaan kaverin hiukset, joten ajattelin, että voisin vaikka vain käväistä keskustassa ja palata sitten kotiin, kun mieli tekisi.

Vappu on niitä harvoja päiviä, kun saa pukeutua ja hullutella oikein huolella, joten kaivoin asustelaatikosta sarvet, joita minun oli muinoin tarkoitus käytyttää eräissä Halloweenpippaloissa, joihin en sairastumiseni takia kuitenkaan koskaan päässyt. Olin jo miettinyt asunkin valmiiksi, mutta kas kun siitä hajosi vetoketju, eikä sitä saatu korjattua monen tunnin tappelusta huolimatta. Tyhjensin varmaan puolet vaatekaapista olkkarin sohvalle etsiessäni korvaavaa asua ja testasin muutamaa asukokonaisuutta pariinkiin kertaan ennen kuin olin tarpeeksi tyytyväinen lopputulokseen, joskin edelleen harmitti, etten saanut ylleni sitä mitä olin alunperin suunnitellut.

Meidän oli myös tarkoitus tilata pitsaa, mutta vapun kunniaksi kotipitsalla ei ollutkaan kotiinkuljetusta. Tuli kieltämättä sellanen fiilis, että pitäis ehkä sittenkin jäädä vaan kotiin nukkumaan. Kaveri oli kuitenkin sen verran bilefiiliksissä, etten mä raaskinut kieltäytyä lähtemästä sen mukaan. Mukaan piti lähteä myös digikamera, mutta siitä oli sopivasti akku lopussa. 30.4 on nyt ristitty mun epäonnenpäiväksi.


Nälkäisinä ja serpentiiniin kietoutuneina lähdettiin kohti keskustaa. Miitattiin Jaanan kaveri kompassilla ja jatkettiin Baarikärpäseen, koska sinne sattui olemaan ilmanen sisäänpääsy kymmeneen asti.

Sekin mesta oli kallistunut sitten viime käynnin, eikä tuntunut muutenkaan niin mieluisalta kuin ennen.

Bassojumputusbiisit olivat täysin vieraita, joten ei oikein tehnyt mieli tanssiakaan. En ole koskaan päässyt perille siitä miten teknoa, tai räppiä tanssitaan. Olen sitä sukupolvea, joka syttyy Virve Rostin Sadasta salamasta, KK:n Tinakenkätytöstä, Greasin remixistä, Aquan Barbie girl:istä ja Haddawayn What Is Love:sta.

Lisäksi 18-vuotiaat vaikuttivat lähinnä 15-kesäisiltä ja räkivät pitkin lattioita. Musta on tullut vanha. Oikeasti. Älkää enää pakottako mua k-18 mestoihin pliiiiiiiiis!
  
Valkovenäläinen | Marianne | Ville Vallaton

Kyllä, vaatteet piti vaihtaa toisiin vielä juuri ennen lähtöä...
Yhteen asti jaksoin kukkua, mutta sitten alko tulemaan sen verran oksettava olo, että oli pakko alkaa hipsiä kotiin päin. Miitattiin M: bussipysäkillä klo. 1.40, niin että se pääs dissailemaan mun asuvalintaa. Vappu on kuulemma työväen juhla, niin että hassut asusteet ei kuulu siihen millään tapaa, eikä ylioppilaidenkaan pitäis vappua viettää, kun ne ei oo työelämässä. Hirveen hyvä tunnelmankohtojja toi M!

Saarioisten mikropitsa maistuu muuten yllättävän hyvältä siinä vaiheessa, kun on koko päivän aikana syönyt vain pari munkkia ja muutaman popcornin.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...