Työnvälityksestä työtä ei saa

"Ooks sä menos tänään sinne synttäreille?"

"No en, kun (sadannen kerran) huomenna!"

"No miks sä sit laitat ittees?"

Miehet. Ne ei vaan tajuu!

Tänään ohjelmassa oli työkkärin infotilaisuus. Ei niillä kyllä hirveesti ainakaan mitään uutta asiaa ollu. Lähinnä niitä tuntu kiinnostavan kuinka moni käyttää CV-nettiä ja kuinka moni oli sen kautta työtarjouksia saanut. Paska reissu, mutta tulipa nyt käytyä ja työnhaku tarviikin tästä hyvästä uusia vasta ensvuoden puolella. Ihan jees. On niin kamalan turhauttavaa ravata siellä työkkärissä vaan toteamassa, että joo ei oo vakkarihommia vieläkään löytyny. Eikös sen työnhaun uusimisenki vois vaan tehdä netissä? Helpottuis taas monen ihmisen elämä.

Käväsin samalla reissulla hakemassa koirulille vähän tarpeita eläinkaupasta, enkä toki voinut vastustaa kiusausta käydä kurkkimassa kanivauvoja, kun meitin Leevi kanikin asustaa niin kaukana, että sitä näkee kovin harvoin. Mä niin haluun oman luppakorvan! ♥ Sisko ei oikein suosinu mun ideaa sattuneesta syystä...

Kävin myös paniikkikohtailemassa ruokakaupassa. On muuten ihan sama meneekö perjantaina kauppaan kymmeneltä aamulla, kuudelta illalla, tai mihin tahansa kellon aikaan siinä välissä, niin aina siellä on hirveen täyttä. Joku jätkä seuras ja kyttäs mua koko ajan. Teki mieli vinkkasta sille, et lähtee vaan rohkeesti sinne Omenaan shoppaileen, että siellä on niitä sinkkukoreja.

Oli sen verran huono mäihä, et kaikissa muissa kanafileissä oli vika käyttöpäivä vasta 29 päivä, mutta se mitä mä olisin halunnut (marinoitu) olis menny vanhaks jo huomenna. Aion kostoksi tukehtua pakastepitsaan.

Loppuillan omistanen lampaiden suojelulle ja koiran kanssa huilimiselle. Huomenna ois nimittäin tiedossa peräti kahdet kinkerit. Ensteksi kaverin tuparit ja sitten siskon synttärit. Saa nähdä miten tää vanhus jaksaa, vai jaksaako.