Talvipäivä (osa 2)

Eilen oltiin siis viettelemässä M:n suvun talvipäivää, kuten edellisestä postauksesta käy ilmi. Mulla oli monta päivää aikasemmin ihan hirveä stressi siitä, että piti jaksaa herätä niin hirmuisen aikaisin ja valvoa myöhään. Miten ihmeessä mä jaksaisin koko päivän ilman päikkäreitä!? Vastaus: ihmeen hyvin, varsinkin kun "pirskeet" päättyivät meidän osalta jo yhdeksän aikoihin illalla.

Ohjelmaa oli päivän aikana monenmoista totosta makkaranpaistoon ja curlingista mäkikisoihin. Kuvia mulla ei luonnollisestikaan juurikaan ole teille näyttää, koska kukaan tuskin haluaa omaa lärviään koko maailman nähtäville. (Paitsi nyt tietenkin minä ite, kun oon tämmönen hirvee huomiohuora!) Joten saatte tyytyä tylsiin makkaranpaisto kuviin ja arpalipukkeisiin. Muah!

Mitään urheilulajehan ei toki suoritettu ns. normaaliin tapaan, vaan totossa hevosen osaa saivat vuoroin esittää ruunat ja sonnit,  miehet, naiset ja lapset. Hevoskärryinä toimivat pulkat ja ohjastajina kulloin kukakin. Meitsikin pääsi yhden voittajaorin kyytiin. Välillä kieltämättä hyödyttää olla tällainen keijukainen! Yritettiin mua saada tammaksikin, mutta ei mun selällä valitettavasti vedetä edes niitä lapsia. Totossa sai tosiaan veikata voittaja hepoa ja se joka oli päivän aikana veikannut useimmiten oikein voitti lopulta puolet veikkausrahoista.

Curlingissa ei suinkaan käytetty harjoja, eikä sitä pelattu jäällä, vaan lumisessa alamäessä. Tää variaatio on kyllä huomattavasti mielenkiintoisempaa seurattavaa, kuin normi meininki.

Tavoitteena päästä mahdollisimman lähelle tikkureppanaa
Grillissä paisteltiin nakkeja ja vaahtokarkkeja
Urheilun päätteeksi oli aika rentoutua saunassa ja tokihan naisten saunavuoro oli ensin. NAISET SAUNAAN! (Ei kun sori, nyt ei oltukaan mökillä...) Mun ei ollut aluksi tarkoitus saunoa ollenkaan, mutta parin lonkeron jälkeen mut oli helppo houkutella messiin. Savusaunassa en ollut koskaan ennen käynytkään ja neitsyyden menettäminen tässä asiassa huvitti sanavalintojeni takia fb tovereitani  (ja ehkä vähän myös itseäni).


Täytyy kyllä sanoa, että olin positiivisesti yllättynyt. Mulla on ollut joitakin ennakkoluuloja saunoja ja etenkin savusaunoja kohtaan, mutta oon ollu niin väärässä! Olin ihan varma, että siellä on niin pimeää, kuumaa ja nokista, etten kestä siellä viittä sekuntia kauempaa. Ystäväni lonkeron avustuksella, hyvässä seurassa ja lempeissä löylyissä viihdyin savusaunassa kuitenkin hurjan paljon pidempään, kuin normisaunassa ikinä.

Saunomisen jälkeen oli vuorossa ruokailu ja kakkukahvit. Meitsi taas tapansa mukaan nirsoili ja veti vaan juustopaloja M:n lautaselta. Söin mä kuiteski palan kakkua, vaikka ei vissiin ois pitänyt. Oli nimittäin kotiin tullessa pikkasen heikko olo. Niin ja söinhän mä niitä pesuainetabletin näkösiä namusia. Ois vissiin pitänyt grillaillessa syödä kaksi hampparia yhden sijaan ja muistaa tankata muutakin juomista, kuin lonkeroa, varsinkin, kun tuli se ex tempore saunareissukin. Ens kerralla oon taas hitusen viisaampi!

Sillä aikaa kun muut keskitty syömiseen, niin me käytiin siskon kanssa jonkinlaista sukujen välistä vertauskeskustelua tekstiviestein teemalla meidän "vs" M:n suku.

Nimet sensuroitu, nottei kellekään tule paha mieli
M:n sukulaiset on kyllä ihan mahteja, eikä lainkaan epänormaaleja ainakaan meihin verrattuna! Tosin kai niissä vähän jotain samaakin on, kun niiden seurassa kuitenkin tuntee olonsa aina niin kovin kotoisaksi, vaikkei siltä ehkä päällepäin vaikutakkaan. Mä kun oon tämmönen hiljanen hissukka omienkin kanssa.

Tajusin muuten vasta eilen, ettei ole kaikille ihan täysin itsestäänselvää ja normaalia, että sukulaiset viettää aikaa keskenään. Olen elänyt tässä harhaluulossa koko ikäni vain, koska se on ollut jotakin minulle luonteista koko pienen ikäni. Koko vuoden kohokohtiahan ovat nimenomaan Juhannus ja joka vuotinen lentismatsi, jolloin koko isänpuoleinen suku kokoontuu yhteen. Silloin toki sattuu ja tapahtuu kaikenmoista, koska ei varmaan olla niitä kaikkein rauhallisimpia juhlioita, mutta pääasiassa on kuitenkin aina ollut hauskaa.

Mutta takaisin asiaan! Ruokailun jälkeen jaettiin arpajaisvoittoja. Meikäläinen on ollut aina melko onnekas mitä tulee arpojen suhteen. Pikkasenakin meitsi sai aina valita ostettavat raaputusarvat, koska valkkasin vaan voittoarpoja. Kuka tyhmä nyt valkkais sellasia mistä ei voita mitään!?

Eilen arpaonni ei kyllä suosinut niin hyvin kuin yleensä, mutta melko hyvin kuitenkin, koska kaksi arpaa neljästä toi voiton kotiin. Meinasin ensin myydä M:lle kovaan hintaan voittamani Marimekon Paavo solmion (arvo 69€) mut koska oon niin ihana avovaimo annoin sen ilmasiks. Niin ja M:n eurollahan mä sen arvankin taisin ostaa, kun eihän mulla ollut omaa käteistä mukana. (M käski pakata mukaan vaan lämpöstä vaatetta.)

Ja voittaja arpa on...


Ihan hirveä sunnuntai lagaus päällänsä... Alla vielä pari pakollista (päivän viralliselta kuvaajalta pölittyä) kuvaa allekirjoittaneesta.
Allekirjoittanut nauttii lämmikettä ♦ Allekirjoittanut toimi hiusmallina ♦ Miehetkin toimi hyvinä harjotuspäinä. On muuten komia letti!

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit