torstai 7. helmikuuta 2013

Perjantaifiilis

Viikon toinen työhaastattelu takana. Tällä kertaa hakijoita oli paikalla 20 ja oman vuoron odottelu ja haastattelutahti sen mukainen. Haastattelu kesti ehkä sen 3minuuttia ja odottelu varmaan yhteensä 1h 30min.

Tukka sekasin, kuin Hermionella ikään

Paras osuus oli ehkä kuitenkin tallennustesti. Saatoin vähän hörähtää siinä vaiheessa, kun harjoitusversio kertoi yhden kentän tallentamisen tavoitenopeuden olevan 60sekuntia. Olin varma, että siinä täytyi olla virhe. Ihan vaan vertailun vuoksi: mulla meni yhden kentän tallentamiseen n. 5sekuntia.

Toki ymmärrän, että joidenkin käsialoista ei saa mitään tolkkua ja niitä koukeroita pitää tutkailla välillä ajan kanssa, ennen kuin niistä ottaa selvää, mutta joku roti sentään. Tulipahan ainakin selväksi mikä siellä Itellalla kestää. No vitsi, vitsi.

Tänään pitäisi sitten vissiin oikeesti siivota. Huomenna nimittäin sihahtaa auki lonkero, jos toinenkin, kun kaveri tulee tänne aloittelemaan ennen kuin suuntaamme Tavastialle kuulemaan Haloo Helsinkiä. Toisaalta ei kai yks siivouslonkero koskaan pahaa tee...? Suu ainakin nappais jo.




//ps. sain sen duunin.

T: Postimiehen tytär

6 kommenttia:

  1. Upeaa, hienoa! Onneksi olkoon uudesta työpaikasta, kyllä nyt kannattaa jo tänään lonkero avata.

    VastaaPoista
  2. Onnea :) Työhaastattelut ovat kyllä keskimäärin todella ikäviä ja inhottavia tilanteita... Ilmeisesti meni kuitenkin hyvin :D


    http://tartu-hetkeen.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Totta. Vihaan, sitä kun pitäis myydä ja kehua itteensä varsinkin, jos sattuu olemaan valmiiksi sellanen päivä kun tuntuu, ettei mikään onnistu. :D

      Poista
  3. Hyvä! Onneks Olkoon uuden työpaikan johdosta! <3
    Mä ainakin avaisin lonkeron :-D

    T. Jeppe

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...