Miksi siivoaminen on niin vaikeaa?

Olen pitkään miettinyt miksi jotkut ihmiset ovat niin kamalan vihaisia siivotessaan? Miksi imurinvarressa täytyy huutaa ja tiuskia? Mikäli siivoaminen on tosiaan niin vastenmielistä, että kaikki lähellä olevat pitää suurinpiirtein kirota alimpaan helvettiin, tai vähintään haukkua pystyyn, eikö helpompaa olisi vain jättää siivoamatta?

En toki oleta, että kukaan laulelisi lattioita luututessaan, kuin Disneyn prinsessat, mutta ei siivoaminen silti oikeuta ketään kiukuttelemaan muille.



Minä pelkään siivoavia ihmisiä. Ihan oikeasti. Aina, kun joku ilmoittaa rupeavansa siivoamaan, minä yritän muuttua mahdollisimman huomaamattomaksi. Mieluiten kokonaan näkymättömäksi. Ei sillä, ettenkö haluaisi olla avuksi ja osallistua siivoamiseen. Minä vain pelkään vihaisia ihmisiä.

Oma äitinikin kuuluu niihin ihmisiin, joiden lähettyville en halua joutua, kun hän siivoaa. Ei sillä, että hän kuuluisi pahimpiin siivoajiin. Sitä vain tuntee olevansa kokoajan toisen tiellä. Isällä oli tapana viedä meidät pienempinä aina lauantaisin huvittelemaan, jotta "äiti saisi siivota rauhassa". Yleensä luvassa oli retki kirpputorille, huvipuistoon, tai eläinmuseoon.

Liekö asialla tekemistä sen kanssa, etten edelleenkään osaa siivota kenenkään kanssa yhdessä. Siivoan mieluiten ollessani yksin. Minulle siivoaminen ei ole mikään pikainen operaatio, vaan käyn ensin huolella läpi kaikki kaapit ja järjestelen tavarat. Vasta sen jälkeen voidaan alkaa miettiä pölyjen pyyhkimistä ja imurointia. Liekö mikään ihmekkään, että minun siivoamiseni saattaa toisinaan kestää useammankin päivän.

Silloin kun M siivoaa, minä lukittaudun siksi aikaa makuuhuoneeseen.  M siivoaa sellaisella vauhdilla ja tarmolla, että heikompaa alkaa hirvittää. Tiedän, että tämä kuulostaa joistakin todella naurettavalta, mutta minua ei naurata. Minua ahdistaa. Sydän lyö tuhatta ja sataa ja uskallan tuskin hengittää. Tältä normaalista ihmisestä varmaan tuntuisi piileskellä murhaajalta.

Tässä voisi olla jotakin järkeä, jos M kuuluisi äkäisiin siivoajiin, mutta ei hän kuulu. Hän viheltelee ja laulelee mennessään. Ihan niin kuin Disneyn prinsessat.


Kommentit

  1. Olet kenties kaimani? :D

    Oon ite ainaski huomannu, että siivoominen on paljon tehokkaampaa, kun sen tekee aggressiivisessa mielentilassa, niin kuin joku höyryjyrä. Tulee puhdasta. Siksikin yleensä vaadin kaikkien häipyvän jaloistani jo ennen kuin käynnistän imurin, koska sen jälkeen en vastaa seurauksista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhden kirjaimen heitolla! T: Tiia :D

      Juuri noin se onkin varmaan aika monella. :) Itselläni homma toimii vain päin vastoin. Aggressiivisena tulee yleensä vain entistä enemmän sotkua. :D

      Poista
  2. Kirjotat kivasti ja ihana nähä välillä sellasiikin blogei missä ei vaan kerrota lineaarises järjestyksessä päivän tapahtumista vaan on oikeesti jotain omaa ajattelua :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! :) Yritän parhaani, itseäni ärsyttää blogit, jossa vain luetellaan mitä on tehty. Se on yhtä mälsää, kuin kauppalistan lukeminen.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit