Erehtyminen on inhimillistä, mukamas

Unohdin eilen kokonaan, että mulla olis ollu aika psykologille. Jostain syystä muistin sen olevan vasta tänään ja säikähdin ihan kamalasti, kun psykologi soitti ja kyseli perään. Sekin totesi, ettei ole yhtään mun tapaista jättää tulematta ja vaikka saatiin aika siirrettyä perjantaille, mua on ahdistanut tämä asia ihan kamalasti koko eilisen ja tämän päivän.

Mulle ei ole ikinä ennen käynyt näin! Tunnen oloni epäonnistuneeksi, vaikka realistisempi Tintti yrittää lohdutella toteamalla, että kuka tahansa saattaa joskus unohtaa, eikä maailma siihen kaadu.

Se sairaalloisempi puoleni ottaa kuitenkin jälleen ylivallan. Sitä varten sä olet kirjoittanut sen ajan muistiin! Tajuatko, että sä olet nyt haaskannut psykologis kallista työaikaa? Tajuatko sä, että vaikka psykolla käynti on muuten ilmasta, niin sä joudut maksamaan käyttämättömästä ajasta? Tajuatko sä paskakasa, ettei sulla ole varaa? Tajuatko sä, että sä olet epäluotettava, että sä olet itse pyytänyt lisäkertoja, joten eikö olis syytä muistaa myös mennä sinne!?

Iltasella otan vähän etäisyyttä itseeni ja vien siskon pitsalle ja leffaan. Ei sillä, että mulla olis hirveesti varaa tarjoilla muille, saati itse harrastella tämmösiä luksusiltamia käymällä ulkona. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että täytyyhän se sisko jotenkin palkita, kun se jaksaa tämmöstä hullua katella ja tulla vielä hoitamaan mun apinalastakin, jotta itse pääsen talviurheilemaan.

♥: Tintti

Kommentit

Suositut tekstit