tiistai 29. tammikuuta 2013

Naiseus koetuksella, eli papa-kokeen otto

Ai vittusaatanajumalautahelvetti!

Olin tänään kamalan itsekäs. Soitin musiikkia bussissa niin kovaa, että se varmasti kuului läpi ja valtasin kaksi paikkaa yhden sijasta. Oli sellanen olo, että jos joku tulee viereen saan sydänkohtauksen ja kuolen, tai vähintäänkin vedän jotain turpaan. Niinpä suljin silmäni, huudatin Mikaa niin, etten kuullut muuta ja teeskentelin olevani lähes täydessä bussissa yksin, koska ahdistuksen määrä olisi saanut minut muuten oksentamaan. Mulla oli kamalan huono omatunto asiasta silloin ja on edelleen.

Ahdistuksen potenssiin tuhat aiheutti tänään papa-koe. Sitä toimenpidettä enemmän inhoan ja pelkään ainoastaan neuloja. Pelkkä ajatus siitä, että olet vieraassa paikassa, vieraan ihmisen edessä ronkittavana ja olet kykenemätön tekemään oikeastaan mitään muuta, kuin yrittämään kestämään kipua on kuvottava.

Todellisuus ei ole sen ruusuisempi. Kun on melkein puoli vuotta tuntenut palavansa elävältä pienestä hipaisustakin, ei auta yhtään, kun sisällesi tungetaan kylmä metalliesine täysin varoittamatta. Ai vittusaatanajumalautahelvetti! Sisälläni paloi ja päässäni pyöri menneisyydestäni filmi, jota en olisi välittänyt katsoa. Huusin luultavasti kuin syötävä, mutta täti kehotti vain rentoutumaan. Miten helvetissä tässä voisi rentoutua, jos sitä ei pysty tekemään omassa sängyssäkään? Kysynpähän vain! Yritin pysyä hiljaa ja keskityin huutamisen sijaan puremaan huuleni verille.

Toimenpide oli onneksi ohi nopeasti, vaikka se tuntuikin kestäneen ikuisuuden. Tunti tapahtumasta on kulunut, mutta sisälläni polttelee vieläkin ja alavatsakivut ovat pahempia, kuin pahimpinakaan menkkoina. Ihan näin varoituksena, että jos joku erehtyy hipasemaankin muhun tänään, se saa aika varmasti nyrkistä. Vietän ehkä varmuudenvuoksi loppupäivän sängyssä syömässä merkkareita.


♥: Tintti, Little Miss Sunshine

3 kommenttia:

  1. Inhoan toimenpidettä kanssa - etenkin kun kerran julkisen puolen lääkäri ronkki mua niin pahasti, että vuodin VERTA sen jälkeen! Eikä yhtään välittänyt, vaikka yritin sanoa, että nyt koskee pirusti. Vuosi/kaksi sen jälkeen sain toisessa lähiterveyskeskusasemalla melkein samanlaista kohtelua naislääkäriltä! Sen jälkeen en suostunut menemään enää julkiselle puolelle. Etsittiin sitten miehen kanssa sopiva (ja kehuttu) naislääkäri ja jos kaikki lääkärit olisivat kuin hän, niin maailma olisi täynnä vähemmän ahdistuneita naisia, mitä tulee papa-kokeen ottamiseen!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en oo muille, kuin naislääkäreille suostunu edes menemään, eräästä sattuneesta syystä... Toki ymmärrän, että jos odotushuoneessa istuu kaksytä muuta mammaa samalla asialla, niin halutaan hoitaa hommat nopeesti, mut voisivat lekurit muistaa, että ne sorkkii kuitenkin ihmisiä, eikä koneita. :s

      Poista
  2. onko sulla vulvodynia? ite kammoan eniten maailmassa tota alapään sorkkimista lekurissa! :S

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...