Viimeiset jouluvalmistelut

Säikähdin hereille kuullessani raivokkaan ovikellon pimputuksen. Oli kuitenkin sen verran pimeää, että ajattelin kuvitelleeni koko jutun. Kenellä nyt muka olisi meille asiaa aamuyöstä?

Näin kyllä muutenkin ihan kummallisia unia. Yhdessä esimerkiksi olin juuri pessyt hiukseni tuuheuttavalla shampoolla ja seuraavana hetkenä tajusin olevani puoliksi kalju. Säikähdin sen verran, että taidan siirtää hiustenpesun huomiselle.

Sen sijaan sain tänään pakattua siskon joululahjat, jotka olivatkin tänä vuonna sen verran hyvä sijoitus, että maksoivat enemmän, kuin tämän kuun ruoat yhteensä.

Vielä olisi yksi lahja paketoimatta, mutta paperit uupuu. Saatan kietaista sen itse tehtyyn muumipaperiin, jollei jostakin jokin sopiva kaistale joulupaperia vielä ilmaannu.

Päätin myös leipoa muutamat piparit, jotka ajattelin kiikuttaa jouluksi Espooseen. Tässä huushollissa, kun ei joulua vietetä. Sen sijaan M aikoo viettää täällä veljensä kanssa epäjoulua, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

Kauhiasti aina mainostetaan, kuinka helppoa pipareiden teko valmistaikinasta on, mutta mun hommat tyssäsi heti alkuvaiheeseen. Missä on kaulin? Millasella leipurilla ei ole kaulinta!? No arvatenkinkin paskalla sellasella. Onneks oon sen verran kätevä ja juoppo emäntä, että pesasin yhden cosmopullon ja kaulitsin taikinani sillä ja hyvä tuli!

Pam pam Paulin taikakaulin...

Tällä hetkellä tässä talossa ainoat joulun tulosta viestittävät asiat piparien lisäksi taitavat olla joulukalenterini ja pari Posti-Paten tuomaa joulukorttia. Posti-Pate tosin on ollut niin innokas jakaja, että on jakanut meille naapureidenkin kortit, joita ollaan tuon koiran kanssa käyty tonttuilemassa oikeisiin osoitteisiin. Toki ne olis varmaan voinut palauttaa postimiehellekin, (joka muuten näyttää ihan Veltto Virtaselta), mutta kai se oli jokin postimiehen tyttären kutsumus, joka käski kortit kiikuttaa omille omistajilleen, tai jotain sellaista.

Lumiukkeli kortti M:n isältä ja hiirulit miun porukoilta

Yksi kortti kuitenkin odottelee vielä omistajaansa, sillä vaikka olen kuinka leikkinyt neiti etsivää, en ole onnistunut jäljittämään Riikka & Nico Järvistä, sen paremmin, kuin viime vuonnakaan. Mikäli joku sattuu tuntemaan kyseiset kaiffarit, niin kertokaa, että niitten kortti on täällä ja muistuttakaa niitä kertomaan kavereilleen ensi jouluksi oma osoitteensa meidän osoitteen sijaan, koska  tiettävästi ne ei meillä asu.

Järvisten eksynyt enkeli :<

Huomenna ohjelmistossa vuoden viimeinen psykokäynti, torstaina käynti kaverin koululla, perjantaina mahdollisesti käynti kaverilla, lauantaina leffailua ja sunnuntaina lähtö espooseen. Mihin mun löhöpäivät on kadonnu?

♥: Tintti