Kuolleista heränneet

Hei taas pitkästä aikaa. Elämä alkaa taas pikku hiljaa voittaa ja ruoka pysyä sisällä. Perjantaina testasin pizzaa, jossa oli ylläritäytteenä 2€ kolikko, mutta se mikä tepsii krapulaan ei ilmeisestikään auta vautsatautiin, pikemminkin päin vastoin.


En nukkunut pe-la yönä lainkaan. Lauantai aamuna sain kyllä unta joskus kahdeksan paikkeilla, mutta uni jäi hyvin vähäiseksi, kun iskä tuli olohuoneeseen kattelemaan Pikkukarhua kymmeneltä aamulla. Loppupäivä olikin sitten niinkin mielenkiintonen, että nauroin, aivastelin ja oksentelin samaan aikaan. Älkää koekilko tätä kotona.

Lauantain eväisiin kuului lähinnä nesteytystä.

Sunnuntaina vatsassa pysyi laatikollinen mikroranskalaisia. En olis arvannu, että mikrossa valmistettavat ranskalaiset vois olla hyviä, mutta ne olivat kaikenlisäksi rapeita. Saattaa olla, että mäkkäri jää pian kakkoseksi.

Sisko heitti mut kotiin ja käytiin matkalla hakemassa yks toinen vatsatautinen. Oksennettiin ton koiran kanssa eilen aamusta kilpaa, mutta nyt ollaan onneksi molemmat jo paremmassa hapessa. 

Huomenna olis tiedossa lääkärin ja psykologin tapaamista kymmeneltä aamulla ja mun pitäis siihen mennessä päättää minkä sortin psykoterapiaa haluan saada. Vahvimmilla ovat psykoanalyyttinen psykoterapia ja kognitiivinen psykoterapia, mutta miten voin kokeilematta tietää mikä on mulle parhaaksi? Valintoja, valintoja...

Palaillaan toivottavasti paremmissa merkeissä.

♥: Tintti 

Kommentit

  1. Entäpä traumaterapia? Blogiasi tiiviisti seuranneena olen usein ajatellut, että sinun kohdallasi voisi olla kyse kompleksisesta traumatisoitumisesta, jonka oireita mm. masennus ja paniikkikohtaukset voivat olla.

    http://www.traumaterapiakeskus.com/

    Kaikkea hyvää sinulle!

    -Noga

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän mulla ole itellä tullut tuo mieleenkään! Ei välttämättä lainkaan pöllömpi vaihtoehto siis tuokaan.

      Kiitos ja kuin myös! :)

      Poista
  2. Mitä tiedän sinusta ja historiastasi ja mitä olen kysellyt terapeutilta, sinulle voisi sopia tuo -Nogan ehdottama traumaterapia. Siihen voi mikäli psykoterapeutilla on taitoa, yhdistää myös EMDR-silmänliikehoito, joka auttaa monilla traumasta/traumoista kärsineillä. Oma ystäväni kävi traumaterapiassa ja myös tuon EMDR-hoidon ja nykyään hän voi tosi hyvin - ja sitä minun oli alkujaan vaikea edes uskoa, kun hänet näin, koska me olimme molemmat samaan aikaan päiväsairaalassa, ja silloin hän oli paljon heikommassa kunnossa kuin minä! Lisäksi sinun ei tartte tehdä päätöstä nimenomaan siitä, millainen terapia sinun pitää ottaa. Pääasia lienee ekana tehtävässä päätöksessä se, että halaut yksilöterapiaa, et ryhmäterapiaa. Sitten vasta alat etsimään sitä sopivaa, ja jos sulle käy kuten mulle, saat tavata useamman ihmisen ja vaihdella sähköposteja, ennen kuin löytyy se, jonka kanssa naksahtaa ns. palat kohdakkain ja huomaat, että tuon kanssa voin ryhtyä työstämään itseäni parempaan kuntoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ryhmäterapia on tosiaan täysin poissuljettu vaihtoehto. Samoin se, että hoitavataho olisi mies.

      Ja sepä se, kun en tiedä kuinka montaa eri terapeuttia minulla on varaa tavata, jos pelkkä tutustumiskäynti maksaa 70€ hujakoilla, kuten psykologini kertoi. Pelottaa lähteä edes etsimään, kun tietää ettei se "oikea" osu kuitenkaan kohdalle ensimmäisellä ja tuskin vielä kolmannellakaan kerralla. :'s

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit