Kaikille teille, joilla ei ole omaa elämää

Sain tunnustuksen, joka ei tosin ollut osoitettu suoraan minulle: olen fiksu ja kaunis nuori nainen. Tosin siihen liittyi taas ihmetys siitä, että miten ihmeessä tällainennuori ihminen voi olla masentunut.

Onhan se toki ihmeellistä, että herkkä, koulukiusattu, yksinäinen, selkään puukotettu, hyväksikäytetty, (sekä henkisesti, että fyysisesti,) pariin kertaan hukkumaisillaan ollut, moneen kertaan petetty, niin parisuhteessa, kuin muutenkin, useasti hakattu, elinikäisestä sairaudesta kärsivä (se skolioosi hyvät ihmiset), tärkeimmän ihmisen ja turvapaikkansa menettänyt ihminen on masentunut. Lisätään siihen päälle vielä miellyttämisen halu, maahan poljettu itsetunto ja muut lapsuuden traumat. Ihmehän tämä on, suorastaan!

Samaan aikaan kuitenkin kirjoitetaan siitä, kuinka yhä useampi nuori hakeutuu psykiatriseen hoitoon ja kuinka yhä useampi nuori jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Surullista, muttei mielestäni mitenkään omituista.

Jääkää te taputtelemaan kiusaajien olkapäitä, kun heillä on vaikeaa, kun kiusatut eivät suostu enää alistumaan ja pysymään hiljaa. Minä olen antanut ihmisten kohdella itseäni kuin paskaa, hakkaamaan, nimittelemään, varastamaan tavaroita, jättämään ulkopuolelle ja pysynyt tästä kaikesta ihan hiljaa siinä pelossa, että jos avaisin suuni tapahtuisi jotain vielä kamalampaa. Mikä pahinta olen tehnyt heidän tehtäviään, valehdellut heidän puolestaan ja väittänyt heitä hyviksi tyypeiksi, etten vain saisi turpaani, mutta sain silti.

Minä en suostu siihen enää.

Sillä aikaa, kun te juoruatte ja valitatte elämästäni ja asioistani muille, koska ette syystä tai toisesta kehtaa, tai uskalla sanoa sitä itse, minä nautin avokkini tekemästä herkullisesta illallisesta. ♥


Hyvä ruoka, parempi mieli! Suosittelen lämpimästi teillekin! :)

ps. kiitos kannustuksesta, ilman teitä tätä tekstiä ei olisi syntynyt.

♥: Tintti

Kommentit

Suositut tekstit