maanantai 22. lokakuuta 2012

What time is it?

Maanantai. Taas. Onneksi näitä on työn puolesta enää yksi jäljellä, koska tänään on ollut aika kurja päivä, joskin onnikin on ollut onnettomuuksissa matkassa.

Aamulla unohdin puhelimen kotiin. Ei sinällään vakava juttu, mutta on yllättävän vaikeaa elää edes paria tuntia ilman kelloa! Metrosta astuessani en tiennyt olisiko minulla aikaa maleksia, vai pitäisikö minun juosta ehtiäkseni bussiin. Laiturille päästessäni pääsin toteamaan, että olisin jopa ehtinyt kääntyä takaisin noutamaan luuriani, sillä bussini jätti vuoron välistä. Ratkiriemukasta.

Kellon lisäksi olisin palavasti tarvinnut musiikkia, tai jotain räpläiltävää pysyäkseni hereillä. Ilman puhelinta kävi kuten pelkäsinkin: nukahdin. Onneksi heräsin hyvissä ajoin ennen omaa pysäkkiäni, joskin ehdin siinäkin välissä nukahtaa vielä kahdesti uudestaan.

Pääsin töihin, jossa ei ollut töitä. Puolet päivästä siis lähinnä pelkkää hengailua. Yks ihana toi keksejä ja pullaa ja mussutettiin sitten tyytyväisenä niitä paremman tekemisen puutteessa.

Kotimatkalla nukahdin taas. Pitäis varmaan oikeesti vain nukkua viikonloppuisin, niin vois ehkä jaksaa vähän paremmin töissäkin? Tai ehkä ei.

Kotona mua odotti tämmönen kiva ylläri:


Lamppusilmän päivän saalis: nahkavyö, talouspaperirulla ja kengänkiillotuslaatikko.
Ei vissiin pitäis olla siellä töissä yhtään ylimäärästä, ettei tuo peto metsästä seuraavaksi mun viimeistäkin kenkäparia.

Suokaa anteeksi päivityksen tylsyys, minun on nyt poistuttava siivoamaan paperisilppua ja kuvailemaan yksityiskohtia huomista kameraryhmää varten.

♥: Tintti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...