sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Keskiyön känkkäränkkä

Mua vituttaa. Anteeksi nyt ruma kielenkäyttöni, mutta mikään muu sana ei nyt tunnu tarpeeksi voimakkaalta kuvaamaan tämän hetkistä olotilaa.

Miehen ja naisen välinen ero on tänään näköjään se, että kun nainen lähtee juhlistamaan ystävänsä syntymäpäiviä hän tekee sen selvinpäin ja tulee yöksi kotiin, koska haluaa nukkua miehensä vieressä. Mies puolestaan lähtee viettämään poikieniltaa, on parin tunnin päästä jo kaatokännissä ja tälle soitettaessa ilmoittaa tulevansa kotiin vasta aamulla, koska tottahan toki on paljon mukavampaa punkata kaverin sohvalla, kuin omassa sängyssä, vaikka onkin ennen lähtöään luvannut tulla yöksi kotiin. Helvetin hienoa.

Me tosiaan sovittiin, että baarissa saa käydä kaksi kertaa viikossa ja vaikka toki tarkoitin rajata ylipäätään juomisen maksimissaan kahteen päivään, en kuitenkaan ilmeisesti ilmaissut itseäni tarpeeksi selkeästi. Mies nimittäin päätti käyttää sitä näppärästi porsaanreikänä ja näsäviisastella, että mehän sovittiin vaan baarissa käymisestä, eikä juomisesta yleensä.

Olin sille niin kiukkuinen, että raivosin sille puhelimen välityksellä bussissa, välittämättä siitä mitä ihmiset ajatteli. Aloin latelemaan sille sääntöjä siitä, mitä se ei saa tehdä ja mitä sen pitää tehdä, kuten, että jos siellä on yksikään nainen, niin se ei sinne yöksi todellakaan jää ja huomenna on parasta tulla kotiin aamulla, että ehditään tehdä jotakin yhdessä, ennen kuin se karkaa veljensä syntymäpäiville. "Ai mitä muka?" No vittu ihan mitä vaan!

"Oot rakas"
"No niin..."
"EI KÄY! Mä sanoin, että 'oot rakas'."
"No niin säki..."

Turhauttavaa, niin turhauttavaa... Mitä mä teen "rakkaudentunnustuksilla", jotka oon ite käskenyt sanomaan? Vaikka eihän "niin säki"-toteamusta voi edes sellaiseksi laskea. Tää on niin syvältä.



Kiitos, anteeks, näkemiin...

♥: Tintti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...