Hyvää, tai vähän huonompaa huomenta!

Oh *omavalintainen rumasana*! Unohdin aamulääkkeet. Varsinaisista masennuslääkkeistä en niinkään osaa olla huolissani, sillä ne eivät muutenkaan vielä vaikuta suuntaan, tai toiseen, mutta propral! Ei auta kuin toivoa, että niin paniikkikohtaukset, kuin ihmisetkin pysyttelevät minusta kaukana.

Lähden taas tänään töistä kolmelta, jotta ehtisin psykolle puoli viideksi. En tiedä miten aion selittää töissä sen, että minun tarvitsee kerran viikossa lähteä aikaisemmin. Minusta itsestäni kun ei oikein tunnu, että "henkilökohtainen meno" on pitemmän päälle tarpeeksi hyvä peruste lähteä töistä ennen aikojaan, eikä viime syksyisen episodin jälkeen tule kysymykseenkään kertoa masennuksesta. (Varmasti pomo ymmärtäisi, mutten ota sitä riskiä.) Omaatuntoani ei paranna edes se, että teen tunnit sisään ja jätän ruokataukoja pitämättä. Laskujeni mukaan olen nyt tehnyt 2tuntia ns. Ylitöitä, mutta omatunto soimaa silti.

Tauoista puheenollen on aika jännä, että 8tunnin työpäivänä on vain yksi puolentunnin tauko, eikä sitäkään ehdi välttämättä pitää. Ei siinä muuten mitään, mutta rupeaa särkemään silmiä ja päätä.

Työn/opiskelun/lomailun iloa itse kullekin!

T: Tintti

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit