maanantai 9. heinäkuuta 2012

"Vähintä mitä voit tehdä elämällesi on miettiä mitä toivot siltä"

Heräsin tänään seitsemältä. Menin eilen illalla petiin yhdeksältä, mutta pyörin sängyssä hereillä vielä yhdeltä. Milloin oli liian kylmä ja milloin liian kuuma. Sitten tuli jano ja pissattikin vähän. Jalkapohjia alkoi ahdistaa ja mieli teki käydä huuhtomassa niitä jääkylmällä vedellä. En kuitenkaan jaksanut. Väsytti ja haukotutti, mutta uni ei vain ottanut tullakseen.

Turhauttavaa! Ahdistavaa! Inhottavaa. Melkein alkoi taas itkettää, kun olo oli niin tukala ja pakolliseen heräämiseen niin vähän aikaa.

Psykologin luona ei taaskaan tehty läpimurtoja, paitsi sen osalta, että psyko ymmärsi, miksi puhuminen on minulle niin hankalaa ja miksi pyrin suojelemaan sisintäni niin tiukasti.

Olin taas sitä mieltä, että kaikki pitävät minua huonona ihmisenä, joten keskityttiin miettimään mun hyviä puolia. Seurasi pitkä hiljaisuus.

Psyko auttoi minut alkuun kehumalla ahkeraksi työnhakijaksi.

"No... ainakin ahkera työntekijä, nopea oppimaan ja tulen ainakin lähes kaikkien kanssa toimeen?" Se ei ollut vastaus, se oli kysymys, mutta psykologi ei siitä piitannut, vaan kysyi "mitä muuta?" En keksinyt. Mitä muuta, sitten?


Psykologi keksi. Tunnollinen, mukava, ystävällinen. Istunnon päätteeksi totesi keksineensä vielä kaksi asiaa lisää: huumorintajuinen ja kiltti.


Tulimme myös siihen tulokseen, että ehkä se, että poltan riisit aina kattilan pohjaan kiinni, enkä jaksa siivota ei teekkään minusta yhtään sen huonompaa ihmistä, ainoastaan inhimillisen.

♥: Tintti

2 kommenttia:

  1. kaikki on paskoja ihmisiä, mut pakko vaa selvii ja elää sen kaa, et hyväksy säki se ja lopeta hirvee ahdistuminen:) t.entinen masentunut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpommin sanottu kuin tehty. Se oliskin kiva jos tunteitaan voisi säädellä miten itse tykkää. :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...