perjantai 1. kesäkuuta 2012

Puhelinriippuvuus

Unohdin eilen puhelimen kotiin ja tajusin kuinka riippuvainen siitä olenkaan. En päässyt vilkuilemaan jatkuvasti kelloa, joka aiheutti ahdistuksen ja paniikin myöhästymisestä. (Mihin sitä rannekelloa muka tarvitsee, kun on puhelin?)

Työntekokin tuntui tavallista raskaammalta, kun en päässyt tauoilla purkamaan ajatuksiani tovereille ja niitä ajatuksiahan riitti!

Matkan tekokin tuntui ikuisuudelta, kun ei voinut selata sähköpostia ja uutisia.

Pelottavaa, miten niin pieni kapistus voi olla niin elintärkeä. Miten ihmeessä me tultiin toimeen ennen kännyköitä?

2 kommenttia:

  1. Mulla on ihan paska puhelin, enkä edes tee sillä mitään muuta ku soita ihmisille, enkä sitäkään päivittäin - mutta silti tulee orpo olo, jos unohdan sen kotiin töihin lähtiessä. On se kumma.

    Mut joo, tossa sulle sunnuntaipuuhaa, jos tylsyys iskee.:
    http://you-pretty-things.blogspot.fi/2012/06/haaste.html

    VastaaPoista
  2. Olisi pitänyt arvata, kun et heti vastannut mun viestiin, että nyt se kännykkä on jäänyt kotiin ;S

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...