On niin helppoo olla onnellinen

Jos eilen kaikki tuntui hetkellisesti menevän päin sitä itseään ja myöhemmin siltä, että asiat ovat alkaneet järjestyä, niin tänään mulla vasta olikin onni matkassa.

Aamusella ei tarvinnut odotella sen enempää bussia, kuin metroakaan suunnatessani keskustaan työhaastatteluun. Olin reilusti etuajassa, mutta ei se haitannut. Minut otettiin vastaan samantien. Ehdin tuskin istahtaa, kun haastattelija ilmoitti, että hänelle tuli heti sellainen tuntuma, että sovin tähän hommaan ja paikka oli minun. Ei huono.

Työhaastattelusta pomppasin taas bussiin ja metroon, joka saapui juuri sopivasti laiturille. Olin taas yhtä hymyä.

Osastolle ehdin sikäli ajoissa, että olin missannut vain aamupalan ja aamukokouksen. Vastoin tapojani lähdin ulkoilun aikana ihan oikeasti lenkille sen sijaan, että olisin jäänyt sisälle pelaamaan, kuten yleensä.

Tehtiin lähes puolentoista tunnin lenkki korkeasaaren sillalle ja takaisin. Aurinko paistoi ja lämmitti mukavasti. Voi kevät!

Palattuamme osastolle etsin käsiini omahoitajani ja koiran hankinta haaveilleni näytettiin vihreää valoa.
Nyt kun vielä saisi sen oman koiran, niin mun elämä ois aikalailla perfect! ♥  

ps. miten ihminen ehtii muutamassa kuukaudessa haalia niin jumalattoman paljon roinaa itselleen? Vaatteitakin on varmaan viis jätesäkillistä. Huh huh.

Oikeesti herättäkää mut! Ei mul voi mennä näin hyvin!

♥: Tintti

Kommentit

  1. Toivottavasti saat itsellesi koiran! :)
    Mukavaa lukea, että sinulla menee hyvin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit