Tintti pähkinänkuoressa: osa 1. Esittele itsesi ja elämäsi noin suurinpiirtein

Olen 24-vuotias nuori nainen ja olen aina nauttinut suunnittelusta ja piirtämisestä. Pienestä pitäen olen onnistunut tuhertamaan taiteellisia näkemyksiäni ja ajatuksiani paperin kulmiin ja bussilippuihin, mikäli puhtaita paperiarkkeja ei ole ollut saatavilla.

Toinen intohimoni on kirjoittaminen. Valitettavasti mielikuvitukseni on karannut jonnekin maailmalle, enkä ole onnistunut kirjoittamaan pitkään aikaan mitään keskinkertaista kummempaa.



Satunnaisten piirustus ja kirjoitusharrastusteni lisäksi tykkään sisustaa, valokuvata, lukea kirjoja, katsella elokuvia, tanssia ja laulaa, vaikkakin pahasti nuotin vierestä. Lisäksi harrastan ylenpalttista haaveilua ja kausittaisia pakkomielteitä.

Tämän hetkinen pakkomielteeni on löytää itselleni tervesukuinen kultainennoutaja. Helpommin sanottu, kuin tehty, mutta periksi ei anneta. Olen tottunut jo lapsesta asti siihen, että yleensä saan mitä haluan,  piti sen eteen tehdä miten paljon töitä tahansa. Tähän mennessä olen kuitenkin joutunut tyytymään vain nurkissa pyöriviin villakoiriin.

Olen syntyjäni Espoosta, mutta muuttanut muutama kuukausi takaperin Helsingin Laajasaloon, jossa asustelen toistaiseksi kahden avomieheni kanssa. Toistaiseksi siksi, että meille on kuulemma tulossa näin ensi alkuun kissa. Katti parka on jo ristitty Rutoksi.

Elämäni aikana olen ehtinyt kokeilemaan jos joitakin ammatteja itseäni etsiessä. Ensin opiskelin vuoden leipurikondiittoriksi, mutta kyllästyin pian pullamössöön ja käteen jäi osaksi suoritettujen yleisaineiden lisäksi "vain" poikaystävä.

Seuraavaksi kokeilin painoalaa ja valmistuinkin kolmen vuoden kuluttua painotuotantoassistentiksi. Työt olivat kuitenkin kiven alla, joten pidin välivuoden. Tämän jälkeen siirryin alalle, jossa uskoin töitä ainakin riittävän, hain nimittäin lähihoitajaksi. No eihän siitäkään sitten mitään tullut, kun vanhuksia kävi liian sääliksi, lääkelaskut osoittautuivat liian haastaviksi ja piikkikammo esti piikittämästä itseäni.

Seurasi jälleen alanvaihto. Kahden vuoden päästä valmistuin datanomiksi ja tässä sitä nyt ollaan. Lähes lähtöpisteessä.

Painoala ja graafinen suunnittelu koukuttavat yhä. Pitäisi vain ehtiä saada jalkansa johonkin sopivaan oven rakoon, jotta pääsisi edes vähän kurkistelemaan haavemaailmaansa. Sitä odotellessa ei kai auta kuin uskoa siihen, että asioilla on tapana järjestyä.



♥: Tintti


Kommentit

  1. Luettelit minun ominaisuuksia. Ujo, hiljainen, arka, erityisherkkä, ystävällinen, auttamishaluinen, hyväntahtoinen, hyväuskoinen, pohdiskeleva, äkkipikainen, ikuinen haaveilija. Hyväuskoisuuden takia on tullut tosi paljon takkiin elämässä!! Liika kiltteyttä on käytetty totisesti hyväksi. Ystävällisyyteen ei ole aina vastattu kuten olettaisi. Eli ns. kultainen sääntö ei mielestäni aina suinkaan päde. Auttamishalu ei ole saanut aikaan sitä, että olisi välttämättä saanut itse apua kun olisi kipeästi tarvinnut. Mutta - elämähän on.. Masennusta on pukannut välillä. Nyt isoin ongelma se kun lonkka hajoilee, ja rinnalla rissaa mm. harvinainen arpeuttava ihosairaus. Onneksi ei kasvoissa.. ja onneksi ei ole tarttuva. Leikkaus tulossa ja iho ei kunnossa. Eikä tuo koskaan paranekaan. Onneksi on muutama oikea ystävä. Kaikilla ei ole ainoatakaan. Onneksi hyvä mies. Ihana koira. Niin, ja lauluharrastus. Valoisaa kevättä sinulle! t.Leila

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Leila, kiitos kommentistasi. :) Kuulostaa siltä, että olet kokenut kovia, mutta hienoa, että olet pääsemässä/päässyt leikkaukseen ja elämässäsi on kuitenkin paljon hyviäkin asioita. :) Aurinkoista kesää!

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit